GettyImages-1253920448 (1)

Wayne Gretzky pelasi ensimmäisen NHL-ottelunsa 18-vuotiaana nuorukaisena 10. lokakuuta 1979 ja viimeisen 18. huhtikuuta 1999, joten hänen legendaarisen NHL-uransa päättymisestä tulee keväällä kuluneeksi 25 vuotta. Tarkastelemme ”The Great Onen” uraa eri näkökulmista kuukauden viimeisenä sunnuntaina lokakuusta maaliskuun loppuun saakka.

Kaikkien aikojen jääkiekkoilijaksikin kutsuttu legendaarinen hyökkääjä Wayne Gretzky täytti 26. tammikuuta 63 vuotta. Porin Ässät puolestaan juhli seuraavana päivänä omaa legendaansa, kun Enersense Areenan kattoon nousi puolustaja Pekka Rautakallion pelinumero 5, ja jatkoa seuraa 2. helmikuuta. Silloin jäädytetään laitahyökkääjä Kari Makkosen pelinumero 22. Mainitut kolme pelaajaa kohtasivat NHL:ssä heti Gretzkyn tulokaskaudella 1979-80.

Rautakallio siirtyi hänkin NHL:ään kaudeksi 1979-80 ja edusti kyseisen kauden ajan Atlanta Flamesia. Hän muistelee, kuinka tulokas Gretzky tuli Edmonton Oilersin kanssa erään kerran Atlantaan, ja ennen ottelua pidetyssä palaverissa Flamesin päävalmentaja Al MacNeil käytti WHA-liigassa jo nimeä tehneestä Gretzkystä ilmaisua ”young boy”, nuori poika.

GettyImages-1209957179

– Valmentaja puhui, ettei se nuori poika ole oikein hyvä luistelemaan, ei osaa oikein ampua eikä oikein muutenkaan osaa pelata. Oilers voitti meidät (5–4), ja Gretzky teki kaksi maalia sekä syötti kaksi, Rautakallio naurahtaa NHL.com/fi:n haastattelussa ja jatkaa, mitä tapahtui ottelua seuranneena aamuna:

– Jotkut irvileuat antoivat saman tien valmentajalle kuittia ja sanoivat ”vai ettei poika oikein osaa pelata”.

Flames muutti Calgaryyn kaudeksi 1980-81, ja sen jälkeen Gretzkystä ja Rautakalliosta tuli ”hyvinkin läheiset taistelukumppanit”.

– Ennen ensimmäistä Edmontonia vastaan pelattua ottelua koutsi (MacNeil) antoi minulle kasetin ja sanoi, että tässä on Wayne Gretzky. Opettele, miten hän pelaa. Sanoin, etten tarvitse sitä. Tiedän kyllä, mitä pitää tehdä, Rautakallio hylkäsi tarjouksen tarpeettomana.

Gretzky teki neljästä muusta pelaajasta ongelman Rautakalliolle

Kotiotteluissa Oilersia vastaan Rautakallio laitettiin aina viimeisen vaihto-oikeuden turvin jäälle Gretzkyn vartijaksi, eikä suomalaispuolustajalla ollut minkäänlaisia vaikeuksia pelata tähtihyökkääjää vastaan.

–Yksi-yksi-pelaaminen ei ollut minulle ongelma, mutta ne neljä muuta Oilersin kaveria olivat aikamoinen ongelma. Gretzky ja minä oltiin parin kauden aikana oppineet vähän tuntemaan toisiamme. Muistan yhden tapauksen, kun hän sai kiekon keskialueella, lähti nousemaan, nosti päänsä ja näki minut edessään. Sieltä pääsi suusta vain ”Oh, that f…ing Finn”. Hän lämäsi päätyyn ja meni vaihtoon. Taisi olla siinä kohtaa jo vähän väsymystäkin.

Mutta ne neljä muuta Oilersin kenttäpelaajaa saattoivat aiheuttaa Rautakalliolle harmaita hiuksia – Gretzkyn ansiosta. Gretzky kun alkoi hakeutua kentällä eri puolelle kuin Rautakallio.

– Puolustajien pelitapa ei silloin ollut se, että juoksen hänen perässään koko illan, vaan mentiin omien pelipaikkojen kautta. Sillä tavalla hän teki olon vaaralliseksi niitten neljän muun pelaajan kautta.

Rautakallio ruotii Gretzkyn olleen vaarallinen taitotasonsa ansiosta. Hän teki kovassa vauhdissa pieniä kääntymisiä, syötöt olivat oikea-aikaisia, ja hän näki jo etukäteen, mitä tapahtuu – aivan kuin olisi katsellut peliä sen ulkopuolelta. Yhtä äkkiä kiekko oli hänen hallussaan, ja hänellä oli aikaa tehdä juuri se, mitä halusi.

– Hän osasi ennakoida ja viedä peliä aina haluamaansa suuntaan. Hän oli vain voimakkaasti omaa aikaansa edellä. Ennen kaikkea tekninen puoli. Hän ei välttämättä ollut mikään nopein suoraluistelija, mutta se luistelutaito. Kääntymiset, pysähdykset, pienet käännökset, ne olivat ihan omaa luokkaansa.

Pelasivatpa Gretzky ja Rautakallio kerran myös samassa joukkueessa, sillä he edustivat Campbell-konferenssia NHL:n All-Star-ottelussa vuonna 1982. Gretzkylle se oli toinen kaikkiaan kahdeksasta tähdistöottelusta, Rautakallio puolestaan oli ensimmäinen suomalaispelaaja, joka sai kutsun All-Star-otteluun.

Rauhallinen nuori kaveri otettiin avosylin vastaan Oilersin kopissa

Makkonen pelasi kaudella 1979-80 Oilersissa ja pääsi heti kauden ensimmäisessä harjoitusottelussa Gretzkyn rinnalle kautta aikojen ensimmäisenä NHL:n eurooppalaispelaajana. Päävalmentaja Glen Sather valitsi ykkösketjuksi kolmikon Makkonen – Gretzky – Blair MacDonald.

Mutta millainen nuori tulokas oli kopissa?

– Muistan, että hän oli erittäin hiljainen ja ujo, ei mikään päällepäsmäri. Rauhallinen ja hillitty, eikä tuonut itseään millään tavalla esille. Hyvin auttavainen. Hieman vetäytyvä kopissa ja pelireissuilla. Halusi kai olla rauhassa, vaikka esiintyi kyllä hyvin median edessä, Makkonen muistelee Gretzkyn alkuaikoja NHL:ssä.

Silloin 18-vuotias Gretzky otettiin avosylin vastaan Oilersin kopissa, ja heti ensimmäisestä harjoitusottelusta lähtien hänen suojelijansa oli hurjan maineen ”poliisina” luonut Dave Semenko.

– Ei missään nimessä ajateltu sillä lailla, että miksi tänne tulee joku nuori poika ja kuka hän oikein on. Kyllä hänet tiedettiin tasan tarkkaan. Tiedettiin, että nyt tuli tulevaisuuden pelaaja, tai ainakin sillä lailla toivottiin. Ja kyllähän hänestä tulikin.

Makkonen pelasi yhdeksän ottelua Oilersissa ja näki niiden aikana, että Edmontoniin oli saapunut pelimies.

– Kaukalossakin Gretzky oli auttavainen ja kannustava kaveri. Hän oli nuori kaveri, teki mitä omilla taidoillaan pystyi tekemään ja pelasi vahvuuksillaan.

Gretzky ei tehnyt itsestään numeroa, vaikka tehopisteet karttuivat

Makkonen palaa muistoissaan neljännesvuosisadan taakse ja näkee nuoren Gretzkyn, joka pitää paljon kiekkoa hallussaan ja hakee syöttölinjoja.

– Hänhän oli sellainen pelaaja, josta ei aina tiennyt, mihin hän menee. Semmoinen hento poika, joka huojui ja huojui. Mutta sinne maalin taakse hän sitten usein meni ja jakeli sieltä nappisyöttöjä.

Varsinkin alkuaikoina Gretzky oli hillitty kaveri myös vaihtopenkillä. Hän ei ollut mikään suupaltti, vaan jätti muiden huoleksi ohjeiden ja kommenttien huutelun kentälle.

– Eikä sittenkään tehnyt itsestään numeroa, vaikka tehoja rupesi tulemaan.

Tehopisteitä ja kenties vielä pitkään (tai jopa ikuisesti) säilyviä NHL:n ennätyksiä tosiaan alkoi tulla aina vain lisää ja lisää.

– Kyllä hänestä osasi odottaa jotain isoa, kun nuori poika tulee ja alkaa heti dominoida NHL:ää. Tekee tulokaskaudella 137 (51+86) pistettä. Oli aivan selvää, että se kausi oli alkusoittoa sille, mitä tuleman pitää.

Makkonen miettii vielä Gretzkyn maalin takaa jakamia nappisyöttöjä ja sanoo, että niistä tulevat mieleen Raimo Helmisen syötöt. Hän myös katsoi yhteen suuntaan ja sitten lähettikin kiekon aivan toisaalle. Toinen mieleen tuleva suomalaispelaaja on syöttötyyliltään Gretzkyä muistuttava Jori Lehterä, joka pystyy salaamaan syötön suunnan eikä aikaile, vaan syöttö lähtee saman tien, kun kiekko tulee lapaan.

Pelityyli voi toki olla jollain tapaa samankaltainen, mutta luonnollisesti on vain yksi Wayne Gretzky, ”The Great One”.

Aiheeseen liittyvä sisältö