Barkovista ensimmäinen Stanley Cupin voittanut suomalaiskapteeni

NHL-kiekkoa ehdittiin pelata 106 vuotta ennen kuin suomalainen kapteeni pääsi nostamaan Stanley Cup -pokaalin ilmaan. Aleksander Barkov oli lopulta se pelaaja, joka päätti pitkän odotuksen. Kapteeni Barkov johdatti Florida Panthersin maanantaina 2-1 voittoon Edmonton Oilersista finaalisarjan ratkaisevassa seitsemännessä ottelussa.
 
Barkovista tuli Panthersin kapteeni vuonna 2018. Ennen häntä NHL-joukkuetta olivat kipparoineet suomalaispelaajista Olli Jokinen (Panthers), Saku Koivu (Montreal Canadiens), Teppo Numminen (Phoenix Coyotes), Teemu Selänne (Mighty Ducks of Anaheim), Kimmo Timonen (Nashville Predators) ja Mikko Koivu (Minnesota Wild), joista kukaan ei päässyt lähellekään mestaruutta kapteenina. 
 
– Tämä on totta kai iso juttu. Suomi on merkittävä kiekkomaa, josta on tullut aiemmin hienoja kapteeneja, joten olen todella ylpeä, että olen ensimmäinen mestaruuden voittanut kapteeni. Olen unelmoinut tästä monet kerrat, ja nyt se on totta, Barkov hehkutti nosteltuaan Stanley Cupia.
 
Häkeltynyt pantterikippari ei osannut vielä kerätä ajatuksiaan ja avata tarkemmin, mitä tuli juuri tehtyä. Stanley Cup -maljan nostaminen ilmaan jätti suomalaisen sanattomaksi.

– Sitä fiilistä on uskomattoman vaikea kuvailla. Se on kuin unta, mutta silti totta.

Ennen Barkovia NHL:ssä oli nähty vain kolme eurooppalaista Stanley Cupin voittanutta kapteenia, mikä alleviivaa saavutuksen harvinaisuutta. Ensimmäinen heistä oli ruotsalaispuolustaja Nicklas Lidström, joka johdatti Detroit Red Wingsin mestaruuteen vuonna 2008. Seuraavana eurooppalaisena kapteenina juhli Boston Bruinsin slovakialaispuolustaja Zdeno Chara 2011, sitten Washington Capitalsin laitahyökkääjä Aleksandr Ovetshkin 2018.

Barkovista tuli samalla myös Panthersin historian ensimmäinen mestarikapteeni, sillä vuonna 1993 NHL:ään liittynyt seura ei ollut mennyt aiemmin päätyyn asti. Ennen suomalaistähteä Panthersilla on ollut yhdeksän eri kapteenia.

– Oli mahtavaa nähdä “Barkyn” nostavan pokaali ilmaan ensimmäisenä suomalaiskapteenina. Hän on tämän seuran historian paras pelaaja, kiteytti Panthersin puolustaja Niko Mikkola.

– “Barkyn” johtajuus on ainutlaatuista. Hän todellakin on seuran kaikkien aikojen paras pelaaja, komppasi Panthersin hyökkääjä Eetu Luostarinen, joka luisteli Barkovin rinnalla seiskapelin lopussa.

Tähtiä pimentävä tähti

Oilersin Connor McDavid oli tämän kauden pudotuspelien ykkösnimi tehtailtuaan 25 ottelussa huimat 8+34=42 tehopistettä. Hän myös vei playoffien arvokkaimmalle pelaajalle annettavan Conn Smythe Trophyn, vaikka yleensä voittaja tulee mestarijoukkueesta. Ilman McDavidin historiallisen kovaa virettä Barkov olisi ollut ykkössuosikki Conn Smythen voittajaksi.

Barkov oli kuitenkin kokonaisvaltaisessa pelaamisessa pudotuspelikevään kovin tekijä. Hän takoi 24 ottelussa tehot 8+14=22 ja jakoi joukkueensa sisäisen pistepörssin voiton yhdessä Matthew Tkachukin kanssa. Koko liigan playoff-pistepörssissä Barkov oli jaetulla neljännellä sijalla.

Barkov näytti myös pudotuspeleissä, miksi hän on tällä hetkellä maailman paras puolustava hyökkääjä. Runkosarjan jälkeen Barkov palkittiin NHL:n parhaan puolustavan hyökkääjän Frank J. Selke Trophylla toisen kerran urallaan, ja playoffeissa hän jatkoi samaa rataa pimentäen vastustajien tähtiä illasta toiseen.

– Hän on paras joukkuekaverini ikinä. En ole koskaan aiemmin pelannut yhtä hyvän pelaajan ja johtajan kanssa. Olen todella kiitollinen siitä, että saan pelata hänen kanssaan. Olen myös todella iloinen hänen puolestaan, sillä hän on ollut täällä pitkään ja kokenut niin ylä- kuin alamäet. Hän ansaitsee tämän mestaruuden, suitsutti Tkachuk.

Ensimmäisellä kierroksella Barkov pimensi Tampa Bay Lightningin Nikita Kutsherovin, toisella Boston Bruinsin David Pastrnakin ja kolmannella New York Rangersin Artemi Panarinin. Kaikki kolme tehtailivat runkosarjassa yli sata tehopistettä. Finaalisarjassa Barkov teki McDavidin kanssa sen, mitä pystyi, ja se riitti.

Ennen kaikkea seiskapelin esitys oli vakuuttava, kun McDavid jäi lopulta tavalliseksi kuolevaiseksi suomalaiskapteenin edessä.

– Barkov oli alkujaankin hyvä, mutta hän vain paransi koko ajan. Sellainen hän on. Hän ei ole koskaan tyytyväinen, vaan hän yrittää toistuvasti kurkottaa korkeammalle. Hän on kapteenimme ja johtajamme, mikä on valtava rasti, mutta hän löysi keinot viedä meidät mestaruuteen. hehkutti Panthersin apuvalmentaja Tuomo Ruutu, josta tuli historian toinen Stanley Cupin voittanut suomalaisvalmentaja.

NHL:ssä ei ole nähty vastaavanlaista mestarikapteenia hetkeen. Viimeisin yhtä monipuolinen mestarikapteeni oli Jonathan Toews, joka johdatti Chicago Blackhawksin kolmeen mestaruuteen 2010-luvulla. Kaikista 2000-luvun mestarikapteeneista samaan kastiin voidaan laskea ainoastaan Rod Brind’Amour ja Steve Yzerman. Koko NHL:n historian mittakaavassa samaan joukkoon kuuluvat ainakin Guy Carbonneau ja Bob Gainey.

Tällaisessa seurassa kelpaa Barkovinkin paistatella.