Kaikkien aikojen mestarit: 1987 Edmonton Oilers

Heinäkuussa NHL.com/fi muistelee menneiden vuosikymmenien parhaita Stanley Cup -mestarijoukkueita liigan laajennusvuodesta 1967 lähtien. Tällä kertaa luomme katsauksen vuosiin 1981-90.

Philadelphia Flyersin piti olla vain suupala Edmonton Oilersille kevään 1987 Stanley Cup -finaaleissa - varsinkin siinä vaiheessa, kun Oilers johti sarjaa voitoin 3-1. Edmontonin paikallislehdissä oli jo ennen finaalisarjan viidettä ottelua julkistettu tiedot Oilersin mestaruusparaatista, ja juhlat olivat valmiina alkamaan. Mutta seiskapeliin mentiin.
Seiskapelin sekä koko finaalisarjan voittomaalin iski Oilersin tähtihyökkääjä Jari Kurri, kun toista erää oli pelattu 14.59. Maali lähti liikkeelle siitä, kun Flyers hukkasi kiekon omalla puolustusalueellaan toisen suomalaistähden, Esa Tikkasen käsittelyssä. Wayne Gretzky nappasi irtokiekon ja syötti sen Kurrille, joka ei erehtynyt. Tilanne oli 2-1, ja ottelu päättyi lukemiin 3-1. Voittomaali oli Kurrille finaalisarjassa toinen, sillä hän oli jo ratkaissut Oilersin hyväksi lukemin 3-2 päättyneen toisen loppuottelun jatkoajalla.

Toukokuun viimeisenä päivänä Edmontonin Northlands Coliseumissa pelattu seiskapeli oli siitä ainutlaatuinen, että Flyers teki ottelun avausmaalin ensimmäisen kerran koko sarjan aikana. Ottelukello näytti aikaa 1.13, ja Mark Messier ja Paul Coffey istuivat Oilersin jäähypenkillä.
Messier oli saanut rangaistuksista ensimmäisen, kun ottelua oli pelattu vain 34 sekuntia.
- Luulen, että hän (Messier) yritti repiä jonkun pään irti. He olivat todella päättäneet voittaa. Muistan vain sen katseen hänen silmissään, Flyersin hyökkääjä Scott Mellanby muisteli viime vuonna Sportsnetin haastattelussa.
Oilers yllättyi vastustajan kovuudesta
Jos Montreal Canadiens oli hallinnut 1970-lukua, niin 1980-luvulla valtikka oli Oilersin kädessä. Se voitti mestaruuden vuosina 1984, 1985, 1987, 1988 ja 1990. New York Islandersin neljän vuoden (1980-83) mestaruusputki katkesi Oilersin ensimmäiseen Stanley Cup -voittoon, Canadiens nosteli kannua vuonna 1986 ja Calgary Flames 1989.
Edelleen keskustellaan siitä, oliko vuoden 1985 Oilers parempi kuin kaksi vuotta myöhemmin mestaruuden vienyt kokoonpano. Puolustaja Kevin Lowe mietti viime vuoden huhtikuussa Edmonton Sunin haastattelussa, että vuoden 1985 joukkue oli hyvä, ilman muuta, mutta kaksi vuotta myöhemmin joukkue oli vielä parempi.

• Jokaisen peli oli huipussaan, ja kun kokoonpanoon oli vielä lisätty pari kaveria, niin meistä kaikista tuntui, että nyt koossa on paras joukkue, mitä meillä on koskaan ollut, hän tuumi.
  Lowen mainitsemat hankinnat olivat runkosarjan lopulla kokoonpanoon tulleet keskushyökkääjä Kent Nilsson ja puolustaja Reijo Ruotsalainen.
  Oilersissa oli siis taitoa, syvyyttä ja seitsemän tulevaa kunniangalleria Hockey Hall of Famen jäsentä - kahdeksan, kun mukaan lasketaan silloinen päävalmentaja Glen Sather. Kiekkoaateliin kuuluvat nykyisin Kurrin lisäksi Gretzky, Messier, Coffey, Lowe, Glenn Anderson ja Grant Fuhr.
  Tuollaisella kokoonpanolla Oilers olisi voinut lasketella mestaruuteen, ja niin joukkue luuli käyvänkin, kuten Gretzky myönsi Sportsnetille. Oilers hävisi ensimmäisen pudotuspelien ottelunsa Los Angeles Kingsille, mutta voitti seuraavista 13 ottelusta 12 ja pudotti jatkosta Kingsin, Winnipeg Jetsin ja Detroit Red Wingsin. On helppo ymmärtää, jos Oilersin kopissa ajateltiin kaiken sujuvan yhtä helposti loppuun saakka.

• Sarjatilanteessa 3-3 (Flyersia vastaan) ihmettelimme, että mitä oikein on meneillään. Meidän olisi pitänyt päättää tämä sarja viisi päivää sitten, ja yhtä äkkiä olimmekin paluumatkalla Edmontoniin ja seiskapeliin.
  Jälkeenpäin Oilersin pelaajat ovat sanoneet, että vuoden 1987 Flyersilla oli luonnetta ja asennetta. Se oli hyvin valmennettu joukkue, joka ei koskaan antanut periksi tai luovuttanut. Niinpä finaalisarja venyi seitsemän ottelun mittaiseksi.
  Gretzkyn ja Kurrin näytös pudotuspeleissä
  Ja kuitenkin runkosarjan olisi pitänyt antaa vihjeitä siitä, että Oilers ja Flyers olisivat kohdatessaan hyvin tasaväkisiä. Nimittäin runkosarjassa 1987 Oilers ja Flyers olivat kolmannen kerran peräkkäin kaksi liigan parasta joukkuetta. Oilers oli ykkönen 50 voitollaan ja 106 pisteellään. Flyers keräsi 46 voittoa, 100 pistettä ja sijoittui toiseksi. Suurin ero oli siinä, että Oilers teki liigan joukkueista eniten maaleja, 372.
  Gretzky voitti pistepörssin tehtailtuaan 79 runkosarjaottelussa huimat 62+121=183 tehopistettä. Kauden päätyttyä hän pokkasi Art Ross Trophyn seitsemännen ja Hart Trophyn kahdeksannen kerran peräkkäin.

Gretzkyn lisäksi runkosarjassa tehopisteitä rohmusivat Kurri (54+54=108), Messier (37+70=107) ja Tikkanen (34+44=78). Ruotsalainen iski 16 otteluun tehot 5+8=13 ja Raimo Summanen merkkautti 48 otteluun 10+7=17 tehopistettä ennen kuin hänet kaupattiin Vancouver Canucksiin.
Pudotuspelit olivat tilastojen valossa kahden pelaajan näytös, sillä eniten maaleja kirjautti Kurri (15), syöttöjä Gretzky (29), tehopisteitä Gretzky (34) ja voittomaaleja Kurri (5). Finaalisarjassa Gretzkyn potti oli 2+9=11 tehopistettä, Kurrin 5+4=9.
Edmontonin megatähti Gretzky siirtyi kiekkomaailmaa kohahduttaneessa kaupassa Los Angeles Kingsiin elokuussa 1988, mutta Messier, Kurri ja Tikkanen johdattivat Oilersin vielä viidenteen Stanley Cup -mestaruuteen kaudella 1989-90. Sen jälkeen dynastiajoukkue myytiin pieninä palasina maailmalle. Satherin mukana New York Rangersiin päätyivät Messier, Anderson, Lowe ja Tikkanen, jotka voittivat yhden sormuksen lisää vuonna 1994.