Pacioretty ottaa mallia kapteeni Koivusta

Kun kiekko putosi jäähän Centennial Classic -ulkoilmaottelussa 1. tammikuuta 2017, koko vuoden kestävät NHL:n 100-vuotisjuhlallisuudet alkoivat. Vuonna 1917 perustetun liigan värikkääseen historiaan mahtuu tuhansia tarinoita ja satoja lajin soihtua kantaneita legendoja.
NHL.com/FI kertoo lauantaisin kiehtovia tarinoita vuosisadan varrelta. Tässä juttusarjassa esittelemme NHL:n suomalaisia sankareita menneiltä vuosikymmeniltä. Tällä kertaa sinivalkoinen sankarimme on Montreal Canadiensin pitkäaikainen kapteeni Saku Koivu.

Kun Max Pacioretty valittiin Montreal Canadiensin kapteeniksi vuonna 2015, hän tiesi täsmälleen, millainen kapteeni hän haluaa olla. Sellainen kuin Saku Koivu.
- En unohda Sakua koskaan. Juttelimme usein kaikista asioista maan ja taivaan väliltä, ja hän jäi melkein aina harjoitusten jälkeen kanssani jäälle viilaamaan kaikenlaisia pikku juttuja. Sitten menimme yhdessä mailahuoneeseen, Pacioretty muistelee NHL.com/FI:n haastattelussa tulokaskauttaan 2008-09 Montrealissa. Se oli myös Koivun viimeinen kausi kanadalaiskaupungissa.
Pacioretty pohtii, mahtaako Koivu muistaa heidän yhteiset hetkensä ja keskustelunsa, joissa saatettiin käydä läpi laukomista, laitapelaamista tai mailan vaihtamista. Erityisesti mieleen on jäänyt pitkä keskustelu Paciorettyn tulokasillallisen aikana.
- Minä muistan kaiken, mitä me puhuimme. Olin aivan ällikällä lyöty jo siitä, että pelaan NHL:ssä, ja sitten sain vielä jutella legendaarisen Saku Koivun kanssa joka päivä. Hänellä oli valtavan positiivinen vaikutus minuun ja uraani.
Pacioretty muistuttaa, että Koivu lähti Anaheim Ducksiin kaudella 2009-10, mutta hänen kättensä jälki näkyy edelleen niin joukkueessa kuin kaupungissa. Hän inspiroi ihmisiä - nykyistä kapteeniakin - tekemään parhaansa.

• Kuulen usein, kun ihmiset puhuvat hänestä. Kuinka hän parani vaikeasta sairaudesta ja on sen jälkeen auttanut muita syöpäsairaita. Hän oli vahva pelaaja, mutta minä muistan hänet parhaiten upeana kapteenina ja siitä, mitä hän teki kaupungin hyväksi.
  Koivun NHL-tarina alkoi kaudella 1995 Montrealissa ja päättyi Anaheimissa syksyllä 2014. Siihen väliin mahtuu iloja, suruja, pettymyksiä, voittoon päättynyt rankka taistelu non-Hodgkinin lymfoomaa vastaan (2001-02), sisukkuudesta, urheiluhengestä sekä jääkiekolle omistautumisesta myönnetty Bill Masterton Memorial Trophy (2002) sekä King Clancy Memorial Trophy (2007) humanitaarisesta työstä syöpään sairastuneiden hyväksi Saku Koivu Foundation -säätiön kautta.
  Koivu valittiin Montrealin ensimmäiseksi eurooppalaiseksi kapteeniksi vuonna 1999, ja selässä oli kaiken aikaa numero 11, jota häntä ennen oli kantanut Canadiensin nykyinen apulaisvalmentaja Kirk Muller.
  Koivun jälkeen seura oli hetken aikaa ilman numeroa 11, mutta sitten se ommeltiin Scott Gomezin pelipaitaan (2011-12) ja viimeksi Brendan Gallagherin paitaan hänen tulokaskaudellaan 2012-13.
  Laitahyökkääjä Gallagher aloitti NHL-uransa numerolla 73, mutta joutui tulokkaana luopumaan siitä, koska silloinen joukkuekaveri Michael Ryder halusi numeron. Gallagherille annettiin suuria tunteita herättävä pelinumero 11.

• En epäröinyt ottaa sitä. Pelasin sillä junnuna, ja se oli isäni numero, joten se tuntui oikein hyvältä vaihtoehdolta. Toki tiesin, että Koivu ja moni muu huippupelaaja oli käyttänyt sitä ennen minua, Gallagher kertoo NHL.com/FI:n haastattelussa.
  Hän jatkaa, ettei juurikaan ole miettinyt numeroa sen enempää, mutta ymmärtää kyllä, mitä numerolla 11 varustettu pelipaita merkitsee seuralle ja koko kaupungille.
  Gallagher pelasi tulokasvuonnaan Koivua vastaan, kun entinen kapteeni tuli Ducks-paidassa pelaamaan viimeisen ottelunsa Montrealin Bell Centressä.
  - Se oli aika huikeaa, hän huokaa.
  Gallagher ei varsinaisesti ollut lapsena Habs-fani, mutta hän seurasi paljon Canadiensin otteluja ja oli tietoinen siitä, mitä Koivu merkitsi seuralle ja kaupungille, mitä kaikkea hän joutui käymään läpi, ja kuinka intohimoisesti fanit rakastavat entistä kapteeniaan.
  - Ihmiset muistavat Koivun aina. Numero 11 varmaan jäädytetään jossain vaiheessa kunnianosoituksena kaikesta siitä, mitä hän teki, Gallagher veikkaa.
  Numeroina Koivun NHL-ura on 1 124 pelattua ottelua sekä tehopisteet 255+577=832. Kaikkia muita hänen saavutuksiaan ei pysty mitenkään mittamaan.