Oilers käänsi kelkkansa tukkimalla oman pään

Kahdeksan ottelua on toki jääkiekkokalenterissa lyhyt aika, mutta jostakin on aloitettava.
Edmonton Oilersin vetovastuuseen hälytetty Ken Hitchcock on aloittanut siitä, missä mestarivalmentaja tiedettiin osaajaksi: päästettyjen maalien määrä on vähentynyt radikaalisti.

Suunta on selvästi oikea. Hitchcock on nyt ainoa neljästä kesken kauden kehiin tulleesta NHL-päävalmentajasta, jonka saldo on voitollinen. Keskiviikon voitto St. Louis Bluesista oli sujuvaa jatkumoa parin edellisen viikon nousujohteisille otteille.
Uuden Oilers-valmentajan kahdeksan ottelun saldo on nyt 11 pistettä (5-2-1). Sen jälkeen kun Hitchcock hyppäsi - tai pitäisikö hänen 66 vuoden ikänsä tietäen sanoa "asteli" - vaihtopenkin taakse 20. marraskuuta, vain Anaheim Ducks, Tampa Bay Lightning, Colorado Avalanche ja Vegas Golden Knights ovat napsineet enemmän pisteitä kuin Oilers.
Hitchcockin pestaaminen herätti kiekkomaailmassa tietysti myös soraääniä ja kritiikkiä, eikä vähiten siksi, että Oilersin osalta kaikki isot ja useimmat pienetkin siirrot asetetaan mikroskoopin alle.

Oli etukäteen annetulle kritiikille ja ennakkoluuloille syytä tai ei, numerot ovat Hitchcockin ja seurajohdon ratkaisun puolella. Raskaita virheitä tehnyt GM Peter Chiarelli näyttää nyt aavistuksen fiksummalta kuin vielä kuukausi sitten.
Todd McLellanin potkujen jälkeen Oilersin puolustuspeli on tiivistynyt. Eroa alkukauteen voi sanoa huomattavaksi, vaikka otanta on toki lyhyt. Kauden ensimmäisissä 20 ottelussa Edmonton päästi 66 maalia (3,3 osumaa per peli), mutta Hitchcockin metodeilla lukema on pudonnut radikaalisti.
Maaleja tekemällä voitetaan pörssikuninkuuksia, puolustamalla otteluita. Tämä totuus näkyy nyt Edmontonissa.
Toki maalivahti Mikko Koskisen mainio vire auttoi neljässä Blues-peliä edeltäneessä kamppailussa, mutta joka tapauksessa "Kolmen metrin Koskisen" ja Cam Talbotin taakse on tehty kahdeksassa kamppailussa yhteensä vain 19 maalia. Ottelukohtainen keskiarvo 2,4 on maalin verran pienempi kuin ankean alkukauden aikana. Tilastoharhaa tai ei, ero on jo niin iso, että se näkyy tulostaulun lisäksi myös sarjataulukossa.
Mistä parantunut puolustuspelaaminen sitten on koostunut?
Maalivahtipelaamisen onnistuminen on tietysti asialistalla numero yksi. Koska Oilersin puolustus ei varsinaisesti pursua johtajuutta, vireessä oleva veskari on joukkueelle se kuuluisa "puoli joukkuetta". Ahdistuneessa ilmapiirissä muurimainen maalivahti on vielä sitäkin suuremmassa roolissa.
Talbotin ja Koskisen ansiosta Edmontonilla on juuri tällä hetkellä veskarikaksikko, joka kestää melko kriittisenkin vertailun muihin NHL-joukkueisiin. Talbotin sadas voitto-ottelu sai hyökkääjä Zack Kassianin hyrisemään tyytyväisyydestä.

• Talbot on iso osa joukkuettamme. Me todellakin olemme tarvinneet sitä Cam Talbotia, joka hän voi olla, ja sitä hän nyt myös oli, Kassian ylisti Oilersin verkkosivuilla.
  Myös Hitchcock korosti kahden erinomaisen maalivahdin merkitystä.
  - Olen sanonut tämän ennenkin, mutta sanon taas: maalivahtipeli on joukkueemme vahvuus. Meillä on kaksi erittäin hyvää maalivahtia, jotka antavat meille mahdollisuuden pelata voitosta jokaisessa ottelussa. Läntisessä konferenssissa ei voi pärjätä vain yhdellä vahvalla vahdilla, päävalmentaja pohti.
  Alivoimapelin parantaminen oli Hitchcockin tärkeyslistalla yksi ensimmäisistä korjattavista asioista. Siinäkin veskarien vireellä on iso merkitys. McLellanin ajan alivoimaprosentti oli vain 74,2, ja Oilers löytyi av-tilastosta sijalta 26. Nyt jäähyt tapetaan 81,8 prosentin tehokkuudella, ja Oilers keikkuu jo tilaston sijalla 14.
  Voiko Edmontoniin ennustaa näistä lähtökohdista valoisaa ja pitkää kevättä? Ei nyt sentään.
  Samaan aikaan kun puolustusta on saatu pönkitettyä, hyökkäyspelaamisesta on sulanut pois aika paljon. McLellanin aikana Oilers onnistui maalinteossa keskimäärin 2,9 kertaa ottelussa. Hitchcockin kahdeksan ottelun vastaava lukema on tasan kaksi. Sillä keskiarvolla ei kannua nostella - mutta kelkka sillä käännetään.
  [Äänestä 2019 NHL All-Star -kapteeneja!]
  Koska puolustuspelaaminen on tiivistynyt, uutta nousua kausi toisensa jälkeen jahtaava Oilers jahtaa jälleen kerran… Uutta nousua.
  Ja mikä kuitenkin tärkeintä, Pacific-divisioonassa ei juuri nyt ole kovin tyrskyistä. Vaikka joku voi hymähtää sanaparille "hyvä iskuetäisyys", juuri sellaisessa asemassa Oilers juuri nyt on.
  Plakkarissa on 30 pistettä 28 ottelusta, ja pelin enemmän pelanneet Vegas (30) ja San Jose (33) ovat hyvinkin lähellä sarjataulukossa.
  Toki rästipelitkin täytyy pystyä voittamaan. Ja niihin talkoisiin Oilersilla on riveissään koko liigan pelottavin yksilötason ratkaisija, kaksinkertainen pistepörssivoittaja, jonka nimeä tässä jutussa ei ole vielä kertaakaan mainittu - täysin tarkoituksella.
  Mutta voihan sen nimen tähän näkyviin kirjoittaa. Ero moneen alisuorittavaan joukkueeseen tulee siitä, että Oilersilla on riveissään Connor McDavid, maailman tämän hetken dynaamisin pelaaja, kenties jopa planeetan paras. Eiköhän se maalikeskiarvokin voi vielä nousta.