Suomi saisi jalkeille 2026 olympialaisiin kaikkien aikojen hyökkäyksen

NHL, NHLPA ja IIHF pääsivät sopimukseen NHL-pelaajien osallistumisesta vuoden 2026 ja 2030 olympialaisiin. NHL:n komissaari Gary Bettman ilmoitti asiasta viime viikolla NHL All-Star-tapahtuman yhteydessä. Tässä artikkelissa pohdimme, miltä Suomen kokoonpano voisi näyttää vuoden 2026 talviolympialaisissa Italian Milanossa.

Kauan odotettu tieto NHL-pelaajien palaamisesta olympialaisiin tuli viimein NHL:n All-Star-tapahtuman yhteydessä. Melko tarkalleen kahden vuoden päästä maailman parhaat pelaajat ottavat toisistaan mittaa Italian Milanossa 12 vuoden tauon jälkeen.

Leijonat lähtee Milanoon puolustavana olympiavoittajana, sillä Suomi otti historiansa ensimmäisen olympiakullan Pekingissä vuonna 2022. Finaalissa kaatui Venäjän olympiaurheilijat Hannes Björnisen voittomaalilla lukemin 2-1.

Seuraaviin olympialaisiin Suomi saa kasaan kaikkien aikojen hyökkäyksen. Nimilista on vakuuttava, sillä leijonapaidan saavat pukea olympiajäille ylleen ensimmäistä kertaa esimerkiksi Colorado Avalanchen Mikko Rantanen, Florida Panthersin Aleksander Barkov, Carolina Hurricanesin Sebastian Aho ja Dallas Starsin Roope Hintz.

Edellä mainittu nelikko on edustamiensa joukkueiden kärkipelaajia, mutta he lukeutuvat myös liigan eliittipelaajiin. Laatu ei lopu hyökkäyksen osalta vain terävimpään kärkeen, sillä hyviä pelaajia jouduttaisiin jättämään myös kokoonpanon ulkopuolelle.

Hyökkäys on joukkueen selvä vahvuus, sillä Dallasin Miro Heiskasen jälkeen Leijonilla ei ole käytettävissä aivan NHL:n kärkitason pakkeja. Heiskanen olisikin joukkueen johtava kiekollinen puolustaja, mutta myös puolustus pystytään kasaamaan NHL-pelaajista, eikä Eurooppaan ole tarvetta tähyillä.

Esimerkiksi Buffalo Sabresin Henri Jokiharjun olisi kuitenkin kyettävä ottamaan Leijonien takalinjoilla isompi rooli kiekollisena puolustajana kuin seurajoukkueessaan, jossa ruotsalaispuolustaja Rasmus Dahlin pitää huolen kiekollisesta pelistä. Panthersin puolustaja Niko Mikkola on pelannut tällä kaudella itsensä olympiakandidaatiksi, mutta Sotshissa 2014 olympiapronssia voittanut Detroit Red Wingsin Olli Määttä saattaa sen sijaan jäädä ulos.

Leijonien maalivahtiosastolle ei ole samanlaista tunkua kuin tämän vuosituhannen muissa olympialaisissa, mutta Suomen maalivahtipeli on kuosissa Nashville Predatorsin Juuse Saroksen johdolla. Hän on joukkueen selkeä ykkösmaalivahti.

Kakkosveskarin valinta on sen sijaan kimurantimpaa. Tällä hetkellä Sabresin ykkösmaalivahdin tontin haltuunsa ottanut Ukko-Pekka Luukkonen näyttäisi vahvimmalta valinnalta. Toisaalta vaihtoehtona voisi olla myös Detroit Red Wingsin Ville Husso, jonka kausi alkoi alavireisesti ennen loukkaantumista. 

Olympialaisiin on kuitenkin vielä aikaa, joten kakkosmaalivahdin kohdalla nimi voi vielä muuttua moneen otteeseen, ja monet muutkin pelipaikat voivat näyttäytyä vajaan kahden vuoden päästä eri valossa, kun varsinaisia valintoja tehdään.

LEIJONAT 2026

Hyökkääjät

Artturi Lehkonen – Aleksander Barkov – Mikko Rantanen

Teuvo Teräväinen – Sebastian Aho – Patrik Laine

Matias Maccelli – Roope Hintz – Mikael Granlund

Eetu Luostarinen – Anton Lundell – Jesperi Kotkaniemi

Puolustajat

Miro Heiskanen – Esa Lindell

Niko Mikkola – Henri Jokiharju

Juuso Välimäki – Rasmus Ristolainen

Maalivahdit

Juuse Saros

Ukko-Pekka Luukkonen

PELAAJA PELAAJALTA

Aleksander Barkov, Florida Panthers: Panthersin tunnollinen kahden suunnan sentteri johtaa ykkösvitjaa myös Leijonissa. Hän antaa vapauksia kovaa tulosta takovalle Mikko Rantaselle tehdä tuhojaan hyökkäyssuuntaan.

Artturi Lehkonen, Colorado Avalanche: Lehkonen asettuu erinomaisesti Leijonien ykkösvitjan työkoneeksi. Toisella laidalla viilettää seurajoukkuekaveri Rantanen, jonka kanssa hän on pelannut ajoittain myös samassa ketjuissa. Pystyy tekemään myös tulosta.

Mikko Rantanen, Colorado Avalanche: Leijonien tämän hetken kirkkain tähti on jatkuva hyökkäysalueen uhka. Viihtyy Barkovia paremmin maalinteossa ja on latonut kiekkoja verkkoon vakuuttavaan tahtiin myös tällä kaudella. Valmista kemiaa toisen laiturin Lehkosen kanssa.

Sebastian Aho, Carolina Hurricanes: Yksi Suomen väkevän keskikaistan kulmakivistä. Hänen ympärilleen on helppo rakentaa Leijonien toinen tulosyksikkö. Pystyy toimia liimavana pelaajana kahdelle laiturille.

Teuvo Teräväinen, Carolina Hurricanes: Tällä kaudella tulosta ei ole tullut aivan odotettuun tahtiin, mutta on pelannut seurajoukkueessa samassa ketjussa Ahon kanssa, joten lyhyen turnauksen vaatimaa valmista kemiaa löytyy. 

Patrik Laine, Columbus Blue Jackets: Laine hakeutui tammikuussa pelaajayhdistys NHLPA:n hoito-ohjelmaan mielenterveysongelmien vuoksi. Suomalaishyökkääjä keskittyy tällä hetkellä kuntoutumiseen, ja tärkeintä on, että hän saa elämänsä raiteilleen ihmisenä ja sen jälkeen pelaajana. Laine on kuitenkin urallaan osoittanut, että pystyy olemaan äärimmäisen vaarallinen maalitykki. Ahon rinnalla olisi ihanteellinen paikka, ja yksi joukkueen harvoista rightin pelaajista on huippukunnossa ylivoiman ykkösase.

Roope Hintz, Dallas Stars: Jälleen yksi seurajoukkueensa ykkössentteri Leijonissa. Hintz on ketjun tulosta tekevä keskushyökkääjä, mutta hoitaa ruutunsa myös puolustussuuntaan.

Mikael Granlund, San Jose Sharks: Uudelleen itsensä Sharksissa löytänyt Granlund siirtyy maajoukkueessa laidalle, sillä keskikaistalle on runsas tarjonta. Toimii pelinrakentajana ja puolustavampana laitahyökkääjänä, mikä mahdollistaa myös laidoilla viihtyvän Hintzin monipuolisen pelaamisen.

Matias Maccelli, Arizona Coyotes: Ketjun pelinrakentajalaituri ja enemmän hyökkäävä vaihtoehto kuin Granlund. Tarjoilee kiekkoja ketjukaveriensa lapaan, mutta säästelee joskus hieman liikaakin laukaustaan. Voisi löytää paikan myös kakkosylivoimasta.

Anton Lundell, Florida Panthers: Leijonien nelosvitjaa johtaa tunnollinen 22-vuotias Lundell, joka ehtii kasvamaan korkoa olympialaisiin mennessä vielä muutaman vuoden. Löytää paikkansa myös alivoimalta, kenties Eetu Luostarisen aisaparina.

Eetu Luostarinen, Florida Panthers: On peruskoulutukseltaan keskushyökkääjä, mutta on pelannut laidalla myös seurajoukkueessaan. Tunnollinen pelaaja kahteen suuntaan, mutta laittaa kiekon tarvittaessa verkkoon. Voisi muodostaa alivoimaparin joukkuekaverinsa Lundellin kanssa.

Jesperi Kotkaniemi, Carolina Hurricanes: Kotkaniemi sai hyvän alun kuluvaan kauteen Hurricanesissa. Tahti on sittemmin hyytynyt, mutta hyvässä iskussa hän toisi lisäarvoa nelosvitjaan erityisesti hyökkäyssuuntaan. Yksi niistä rajatapauspelaajista, joiden kohtalo selviää vasta tulevina vuosina. Saman paikan voisi ottaa esimerkiksi New Jersey Devilsin kokenut Erik Haula.

Miro Heiskanen, Dallas Stars: Joukkueen puolustuksen kiistaton kiekollinen johtohahmo ja ykköspuolustaja. On myös ykkösylivoiman kiekollinen moottori.

Esa Lindell, Dallas Stars: On pelannut vuosien varrella jonkin verran yhdessä Starsissa Heiskasen kanssa. Leijonien ykköspuolustajaparin puolustava vaihtoehto.  

Niko Mikkola, Florida Panthers: Harmaana luutana pidetystä Mikkolasta on kuoriutunut tällä kaudella Floridassa aiempaa monipuolisempi puolustaja, ja hyvät otteet nostavat hänet myös olympiajoukkueeseen. Parhaat ominaisuudet ovat kuitenkin puolustussuuntaan, joten toimii kakkosparissa puolustavampana puolustajana.

Henri Jokiharju, Buffalo Sabres: Jokiharju on Suomen puolustuksen toinen oikea käsi alhaalla pelaava puolustaja. Häneltä löytyy myös kiekollista osaamista, joka pitää kaivaa Leijonissa esiin. Potentiaalinen vaihtoehto kakkosylivoimalle.

Juuso Välimäki, Arizona Coyotes: Leijonien kolmas kiekollisempi puolustaja. On päässyt uudelleen jaloilleen siirryttyään Arizonaan, jossa on saanut vastuuta ajoittain myös ylivoimalla. Kilpailee Leijonissa Jokiharjun kanssa kakkosylivoiman viivamiehen tontista.

Rasmus Ristolainen, Philadelphia Flyers: On kasvanut Philadelphiassa oman puolustusalueen isännäksi. Luutii Välimäen rinnalla puolustavampana vaihtoehtona, ja on käyttökelpoinen myös alivoimalla.

Juuse Saros, Nashville Predators: Suomen tämän hetken paras maalivahti ja itsestään selvä valinta ykkösveskariksi.

Ukko-Pekka Luukkonen, Buffalo Sabres: Luukkonen on noussut kauden mittaan Sabresin ykkösmaalivahdiksi hyvien näyttöjensä ansiosta. Nuorella maalivahdilla on vielä muutama vuosi aikaa kaivaa lisää potentiaaliaan esiin ennen olympialaisia. Kakkosveskarin paikalle on kuitenkin tunkua.