Kaikkien aikojen liigakausi 2004-05

Suomen jääkiekkoilussa kohisi. Leijonat olivat edenneet upeasti World Cupin finaaliin Kanadaa vastaan, mutta hävisivät sen 3–2. Finaalitappiota enemmän hämminkiä aiheutti kesken turnausta tapahtunut välikohtaus, jonka seurauksena Janne Niinimaa jätti Raimo Summasen valmentaman joukkueen.

World Cupin yllä leijui eräs toinenkin synkkä pilvi.

NHL:n ja pelaajayhdistyksen työehtosopimus umpeutui päivä finaalin jälkeen, eivätkä neuvottelut uudesta tuntuneet etenevän juuri lainkaan. Liiga ja omistajat halusivat palkkakaton, mutta pelaajat olivat täysin sitä vastaan. Vaikka osapuolet tekivät toisilleen tarjouksia ja vastatarjouksia, yhteisymmärrystä ei löytynyt – eivätkä NHL-joukkueiden harjoitusleirit avautuneet.

Eurooppalaisille kiekkosarjoille NHL:n työsulku oli oikea lottovoitto. Siinä missä kymmenen vuotta aiemmin nähty työsulku hivenen yllätti pelaajat, jotka eivät tienneet, mitä tehdä, syksyllä 2004 pelaajavirta takaisin SM-liigaan, Elitserieniin, Extraligaan ja NLA:han alkoi melkein välittömästi. Jo viikkoa myöhemmin kymmenet NHL-pelaajat olivat tehneet sopimuksia eurooppalaisten joukkueiden kanssa.

Suuri osa luonnollisesti palasi omaan kotimaahansa, kuten vaikkapa Henrik Zetterberg, joka teki sopimuksen kasvattajaseuransa Timrån kanssa, tai Jarkko Ruutu, joka teki sopimuksen HIFK:n kanssa tasan viikko sen jälkeen kun velipoika Tuomo oli iskenyt komean maalin Kanadan verkkoon Torontossa.

– Vaihtoehtoja oli useampia, sekä Suomessa että muualla Euroopassa, Ruutu kertoi medialle.

– Rakkaudesta lajiin, hän totesi palkastaan.

Joillekin pelaaminen ulkomailla oli verotuksellinen ratkaisu. Niin kävi esimerkiksi Michael Nylanderille – Kärppien onneksi. Seuran tuolloinen toimitusjohtaja Juha Junno sai ruotsalaistähden haaviinsa.

– Muut asiat kuin raha ratkaisivat Nylanderin tulon meille. Oulussa on esimerkiksi ruotsinkielinen koulu, johon hänen kouluikäinen lapsensa (William) voi mennä.

– Nylander oli kotimaassaan useiden Elitserien-seurojen tähtäimessä, mutta verotusongelmat tuovat hänet nyt Pohjanlahden toiselle puolelle. Hänellä oli haaveena tehdä lyhyt kuukauden sopimus Moraan, jossa hän olisi voinut pelata veljensä Peter Nylanderin kanssa, Junno sanoi.

Ymmärrettävästi osa kokeneista pelaajista jatkoi lomaansa vielä syyskuussa odotellen mahdollista NHL-kauden alkamista, aivan kuten kymmenen vuotta aiemmin. Tuolloin Wayne Gretzky ja hänen agenttinsa keräsivät tähtijoukkueen, joka kiersi pelaamassa Euroopassa.

Syksyn 2004 Gretzky oli ruotsalaistähti Mats Sundin, jonka johdolla World Stars kiersi Eurooppaa. Sundin, Brendan Shanahan, Tie Domi, Martin Brodeur, Sergei Fjodorov, Luc Robitaille, Anson Carter, Mattias Norström ja Ray Whitney pelasivat kahdessa viikossa kymmenen ottelua Ruotsissa, Slovakiassa, Sveitsissä, Norjassa, Venäjällä, Puolassa, ja Saksassa.

Jotkut pelaajista kiekkoilivat useassa seurassa kauden aikana. Verotus- ja muista syistä esimerkiksi Olli Jokinen aloitti kautensa Klotenissa Sveitsissä, pelasi sitten parikymmentä ottelua Elitserienin Södertäljessä ja päätti kautensa HIFK:n kanssa SM-liigan pudotuspeleihin.

NHL:n työsulun ansiosta saimme nähdä Saku Koivun taas TPS:n paidassa, ja Ossi Väänäsen Jokereissa, Ville Niemisen Tapparassa ja Janne Niinimaan Kärpissä. Teemu Selännekin teki sopimuksen Jokereiden kanssa, mutta päätyi lopulta pitämään kokonaan välivuoden ja korjauttamaan polvensa, mikä varmaankin lisäsi muutaman vuoden hänen uraansa.

Mestiksessä pelannut KalPa sai riveihinsä silloiset omistajansa Sami Kapasen ja Kimmo Timosen. Kuopiolaisjoukkue marssi Mestiksen pudotuspelit läpi tappioitta ja nousi liigaan.

Kaiken kaikkiaan SM-liigassa pelasi 37 NHL-pelaajaa, joista kymmenkunta pelasi Suomessa käytännössä koko kauden. Esimerkiksi Raumalla muistellaan puolustaja Hal Gilliä vieläkin lämmöllä.

NHL-pelaajat toivat kivan lisämausteen SM-liigaan, mutta kaikki eivät Suomessa viihtyneet. Esimerkiksi Sean Avery pelasi vain kaksi ottelua ja katosi sitten omin luvin ja vähin äänin Lahdesta. New Jerseyn John Madden masentui harmaassa Helsingissä melkein yhtä nopeasti, ja hänelle merkittiin vain kolme ottelua.

Maddenin agentti, Florida Panthersin nykyinen GM Bill Zito, tarjosi Toronto Starissa legendaarisen selityksen.

– Yhtäkkiä pelaajat joutuvat pikkukaupunkeihin ja tajuavat, ettei televisiosta tule edes jenkkifutista sunnuntai-iltapäivisin. Ja [joulukuussa] Suomessa ja Ruotsissa on pimeää ja synkkää koko ajan, hän totesi.

Sekään ei unohdu.