Euroopan ja NHL:n köydenveto vie jääkiekkoa lajina eteenpäin

Kolumnistimme Risto Pakarinen kertoo kauden mittaan joka kuukausi esimerkkejä siitä, kuinka NHL:n ja Euroopan välinen vuosikymmeniä kestänyt kisailu on edistänyt jääkiekon kehitystä.

Kielitutkijat tietävät, että sanojen ulkonäöstä ei voi aina päätellä niiden alkuperää. Samannäköiset sanat voivat päätyä nykyiseen muotoonsa varsin eri reittejä. Hieman samalla tavalla jääkiekko on vuosikymmenten aikana kehittynyt niin, että Pohjois-Amerikan ja Euroopan pelit alkavat näyttää samanlaisilta, vaikka tie nykytilanteeseen on ollut mutkikas.

Euroopan ja Pohjois-Amerikan välinen köydenveto – sekä kopiointi ja innovaatiot – ovat olleet lajin muutosten merkittävin moottori. Vuosikymmeniä omissa siiloissaan olleet kiekkomaailmat ovat nyt punoutuneet toisiinsa, ja molemmat ovat hyötyneet.

Atlantin molemmilla puolilla seurataan, mitä vastarannalla tapahtuu, ja kopioidaan asiat, jotka tuntuvat toimivan parhaiten. Lista on pitkä jäämainoksista kypärän käyttöön ja kaukalon koosta tappeluihin suhtautumiseen.

Kehityksen hyvänä symbolina toimikoon Stanley Cup -pokaali, jonka Frederick Arthur Stanley, Prestonin lordi Stanley ja Derbyn 16. jaarli, löysi Lontoon Regent Streetillä sijainneesta kultasepänliikkeestä ja lahjoitti Kanadan jääkiekkomestareiden palkinnoksi. Kun Stanleyt palasivat Kanadasta takaisin Englantiin isän kenraalikuvernööripestin päätyttyä 1893, lordi Stanleyn poika Arthur houkutteli kuningatar Victorian lapsenlapsetkin Buckinghamin palatsin jäälle kokeilemaan jääkiekkoa.

Millä säännöillä he sitten pelasivat? No, pipolätkässä – tai ehkä kruunulätkässä – ei varmaan tarvittu tarkkoja sääntöjä, kunhan kiekkoa ei kohotettu, mutta jos he olisivat halunneet käyttää sääntökirjaa, kyseessä olisivat olleet montrealilaisen McGillin yliopiston opiskelijoiden vuonna 1877 laatimat säännöt. Ne oli julkaistu sanomalehdessäkin, toisin kuin Halifaxin säännöt, jotka kiersivät vain suullisena perimätietona.

Suomessakin pelattiin jonkinlainen jäähockeyottelu jo vuonna 1899.

Pohjois-Amerikassa kirjattiin säännöt ylös, ja Euroopassa perustettiin kansainvälinen jääkiekkoliitto. Kanadassa pelattiin Stanley Cupista ja perustettiin ammattilaissarjoja, Euroopassa puolestaan pelattiin ensimmäinen maajoukkueiden välinen turnaus, EM-kisat, vuonna 1910. NHL perustettiin 1917, ja kolmea vuotta myöhemmin jääkiekko oli mukana Antwerpenin kesäolympialaisissa.

Liekö sitten pitkien perinteiden ansiota, ettei eurooppalaisten kiinnostus kansainvälisiin otteluihin, MM-kisoihin ja olympialaisiin ole juurikaan hiipunut. Pelasihan Suomikin ensimmäisen maaottelunsa Ruotsia vastaan jo vuonna 1928, eli heti samalla kaudella kun järjestettiin ensimmäiset seurajoukkueiden väliset ottelut. Länsinaapuri vei ensimmäisen mittelön nimiinsä maalein 8-1.

Tuona samaisena vuonna Stanley Cupin voitti New York Rangers valmentajanaan Lester Patrick, joka teki jääkiekossa ihan kaikkea. Hän pelasi, valmensi, oli manageri ja luotsasi Länsi-Kanadan sarjassa mukana ollutta naisten joukkuetta, jonka kapteenina toimi hänen siskonsa Dora.

Ja kun oman joukkueen etu sitä vaati, Patrick hyppäsi kaukaloonkin. Kun Rangersin maalivahti Lorne Chabot joutui jättämään kaukalon silmävamman takia vuoden 1928 toisessa Stanley Cup -loppuottelussa, 44-vuotias Patrick luisteli itse tolppien väliin tuuraajaksi.

– Pojat, älkää tuottako vanhalle miehelle pettymystä, hän tokaisi joukkueelleen veräjänvartijan tamineisiin sonnustauduttuaan.

Ennen kaikkea Lester Patrick ja hänen veljensä Frank muokkasivat peliä sääntö- ja muilla uudistuksillaan. He keksivät siniviivan, alkoivat antaa tehopisteitä maaliin johtavista syötöistä ja ottivat käyttöön pelipaitojen numerot, jotta katsojien olisi helpompi tunnistaa pelaajat. Lester ja Frank kehittivät myös playoff-järjestelmän, joka on nyt käytössä kaikkialla.

Eurooppalaisessa jääkiekossa oli pitkään vallalla muista pallopeleistä – ennen kaikkea jalkapallosta – tuttu suora sarja, jonka ykkönen kruunattiin mestariksi. Suomeen pudotuspelit tulivat vasta 1975 SM-liigan perustamisen myötä.

Suomessa pudotuspeleihin selvisi aluksi neljä joukkuetta, mutta sarjan laajetessa myös pudotuspelijoukkueiden määrä kasvoi, ensin kahdeksaan, ja nythän Liigassa on pelattu myös sijoille 7–10 päätyneiden joukkueiden pudotuspelit puolivälieräpaikasta.

NHL:ssä kuiskutellaan nyt jonkinlaisten "säälipleijareiden" järjestämisestä pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle.

Ei kannata yllättyä, jos NHL hieman rukkaa sarjajärjestelmäänsä.

Oikeastaan se olisi aika luonnollinen askel.