– Poika on kovin kiinnostunut jääkiekkomaalivahdin hommista, mutta alkutaipaleellahan hän vielä on. Pienellä kentällä pelataan ja pelipaikat vaihtuu muutaman viikon välein, Toskala toppuuttelee, mutta hänen äänessään soi selvästi ilo.
Toskala kertoo, että Ilveksellä on melkoinen jääkiekkobuumi päällä, kiitos edustusjoukkueen sekä Leijonien menestyksen. Hänen poikansa ikäluokassa on lähes sata tulevaisuuden toivoa, joilla on parikymmentä valmentajaa, ja isä-Toskala sanoo pyörivänsä jäällä mukana ainakin toistaiseksi.
– Tampereella on uusi halli ja hyvä pöhinä Ilveksen ympärillä, hän pohtii selitystä jääkiekon suosion kasvulle.
Etäisyys NHL-vuosista opettanut arvostamaan omaa uraa
Toskalan perheen alakerrassa on baarihuone, jossa isän koko uran pelipaidat ja maskit ovat nähtävillä.
– Poika kyllä tietää, että jossain on pelattu. Mutta parempi olla tuputtamatta mitään. Jos olen koettanut antaa neuvoja, niin sieltä on tullut vaan lyhyt vastaus: ”Sovitaan niin, että rupeat neuvomaan vasta sitten kun olen vanhempi."
Toskalan NHL-vuodet ajoittuvat 2000-luvulle. Hän debytoi San Jose Sharksissa kaudella 2001-02, siirtyi sieltä Toronto Maple Leafsin maalille ja ura päättyi Calgary Flamesissa kaudella 2009-10. Runkosarjaotteluita kertyi 266 ja niistä 129 voittoa. Nollapelejä oli 13.
– Ihan älyttömät muistot niistä vuosista jäi. Olihan se iso osa elämää ja unelmien täyttymys, johon tähtäsi. Ei nyt ehkä ihan junnusta asti, mutta sitten kun valkeni, että siihen voisi olla mahdollisuuksia. Ihan mieletön elämänkokemus, hän tuumii.
Toskala jatkaa, että arvostus omaa uraa kohtaan on nousut nyt, kun on vähän etäämmältä seurannut, kuinka vaikeaa NHL:ään murtautuminen on.
– On todella paljon hyviä pelaajia, jotka jäävät rannalle, kun eivät pysty lunastamaan paikkaa NHL:ssä. Tulijoita on vain niin paljon. Kun itse oli siinä putkessa, niin ei sitä oikein tajunnut. Tuntui vain, että näinhän tämän pitää mennäkin.