Puolustajalegenda Rautakallio kiekkoilee edelleen omaksi ilokseen

Kauden 2022-23 aikana jututamme entisiä NHL-pelaajia ja kyselemme heidän kuulumisiaan sekä mielipiteitään nykyisistä suomalaispelaajista. Tänään tapaamme Pekka Rautakallion, joka on ensimmäinen NHL:n All-Star-ottelussa pelannut suomalainen.

NHL valmistautuu parhaillaan sarjan vuotuiseen tähdistöotteluun. Mutta siirrytään ajassa nelisenkymmentä vuotta taaksepäin, kun puolustaja Pekka Rautakallio sai ensimmäisenä suomalaispelaajana kutsun All-Star-tapahtumaan. Ottelun merkitys selvisi hänelle hetkessä.
Lisää aiheesta: [All-Star-ottelun 2023 kokoonpanot]
**
- Joukkuekaverit tuli onnittelemaan, kun minut oli nimetty tähdistöotteluun. Sanoivat, että hieno juttu, olet sen ansainnut. Mene ja nauti olostasi. Porukassa oli iäkkäämpiäkin pelimiehiä, kuten Lanny McDonald ja Bob Murdoch, ja he sanoivat samaa. Siinä hetkessä tajusin, miten iso juttu se oli, Rautakallio muistelee vuoden 1982 tähdistöottelua NHL.com/fi:n haastattelussa.
Silloin 28-vuotias Rautakallio valittiin Campbell-konferenssin joukkueeseen, jonka kaikki muut pelaajat olivat kanadalaisia. Kokoonpanossa olivat muiden muassa Wayne Gretzky, Mark Messier, Brian Sutter ja Paul Coffey. Vastustaja oli Wales-konferenssi, jonka kanadalaisvoittoiseen kokoonpanoon oli valittu tshekki Peter Stastny sekä amerikkalaiset Mike Ramsey ja Rod Langway. Wales voitti ottelun lukemin 4-2.

• Oltiin Washingtonissa ja käytiin Valkoisessa talossa. Siinä istut samassa bussissa ja pöydissä Gordie Howen, Bobby Hullin ja muiden legendojen kanssa, ja he kertovat naureskellen vanhoja lätkäjuttuja. Olet siinä vain niin sanotusti kuunteluoppilas. Melkoinen kokemus, Rautakallio kertoo ja jatkaa, että heidän joukkueessaan pelaaminen oli puolustajalle suhteellisen helppoa.
  - Siis siinä mielessä helppoa, että laitoit vain kiekon liikkeelle oikeaan osoitteeseen, ja se meni vauhdikkaasti eteenpäin, hän naurahtaa.
  Rautakallio vastaa "ehdottomasti" kysymykseen, aikooko hän katsoa tämän vuoden tähdistöottelun.
  - Seuraan NHL:ää päivittäin. Ensimmäisenä aamulla on kahvikuppi nenän alla ja teksti-tv auki. Katson, miten siellä on pelattu ja miten Suomi-pojat on pärjänneet.
  Luistimia ei ole edelleenkään laitettu naulaan
  Rautakallion yli 20 vuotta kestänyt peliura päättyi 1989 ja valmentajaura 2016. Nyt hän on eläkkeellä, sillä koronapandemia vauhditti päätöstä luopua omasta yrityksestä.
  - Meillä oli vaimon kanssa toistakymmentä vuotta viinin maahantuontia ja nautittiin siitä työstä. Ennen koronaa oltiin siinä tilanteessa, että joko panostetaan siihen oikein kunnolla tai pikkuhiljaa luovutaan. Oltiin juuri tehty päätös, että eiköhän tämä ala riittää, niin tuli korona. Se antoi lisäsysäyksen, että laitetaan homma pakettiin.
  Eläkkeellä oleminen ei suinkaan tarkoita Rautakalliolle joutilaita päiviä. Hän sanoo, että lasten ja lastenlasten kanssa vietetty aika on heille juhlaa. Eikä koskaan ole sellaista hetkeä, jolloin pitäisi kysyä itseltään, että mitä tänään tekisi.
  - Me ollaan vaimon kanssa kiireisiä siinä mielessä, että yritetään pitää kunnosta hyvää huolta. Liikutaan paljon. Kesällä golfia ja talvisin olen Extreme-lätkäjengissä pelaamassa, upea porukka.
  Toisena suomalaisena Matti Hagmanin jälkeen ja ensimmäisenä suomalaispuolustajana NHL:ään siirtynyt Rautakallio ei siis ole laittanut luistimia kokonaan naulaan. Kuinka pärjäisit tämän päivän NHL:ssä, jos pelaisit siellä 1980-luvun huippukunnossasi?
  - Uskallan väittää, että pärjäisin melko hyvin. Perustelen tätä sillä, että NHL:ssä tärkeintä on se, kuinka liikut ja kuinka hyvin luet peliä. Luisteluni olisi sillä tasolla, että sillä varmaan pärjäisi, kuin myös pelikäsitys, syöttö- ja ampumistaito, hän leikittelee ajatuksella.
  Rautakallio pelasi kauden 1979-80 Atlanta Flamesissa ja kaksi seuraavaa kautta Calgary Flamesissa. Hän teki pelaamissaan 235 runkosarjaottelussa 33+121=154 tehopistettä ja pudotuspeleissä 23 otteluun tehot 2+5=7.

Puolustajalegenda muistuttaa, että NHL:n säännöt ovat muuttuneet paljon hänen ajoistaan.
- Meidän aikaan kahdella kädellä halaaminen tai poikapaini ei ollut jäähy, se kuului peliin. Tänä päivänä jos vähänkin kosket, niin olet jäähyllä. Mahdollisuus liikkua on siis paljon parempi, ja hyvällä luistelutaidolla tekee paljon hyvää tilaa. Uskon, että nauttisin pelaamisesta tänä päivänä.
Hyppy tuntemattomaan taalaliigaan ei pelottanut
Rautakallio sanoo, että 1970-luvulla NHL ja sen taso olivat melko tuntemattomia Suomessa, eikä hän tiennyt, mihin oli menossa. Mutta ei epäröinyt hetkeäkään. Hän kuvailee, että kyseessä oli putkiajattelu: sinne vain, ajattelematta ollenkaan, mitä voisi tapahtua.
- Oli vaan hirveä luotto omaan tekemiseen. Vaikka välillä tuli takapakkia ja suomeksi sanottuna sattui, niin ei siinä periksi annettu missään vaiheessa. Päinvastoin.
Rautakallion kanssa yhtä aikaa Atlantaan saapui Kent Nilsson, eikä eurooppalaiskaksikko saavuttanut saman tien päävalmentaja Al MacNeilin luottamusta. Syy ei ollut mitenkään henkilökohtainen, sillä eurooppalaispelaajat eivät vain olleet päässeet näyttämään osaamistaan siihen mennessä. Heihin kaikkiin suhtauduttiin hieman arvellen.
- Kautta oli pelattu kuukausi, niin yksi pakkikaveri kysyi koutsilta, että mitä hän oikein tekisi kiekon kanssa kulmassa. Koutsi vastasi, että anna se Pekalle, kyllä hän tietää, mitä tekee. Oli siis huomattu, että suomalainen osaa vähän pelata, Rautakallio kertoo NHL-uransa alkutaipaleesta.
Lisää aiheesta:[Leino ei ole unohtanut Philadelphiaa vaatemaailmassakaan]
Miten NHL-kaudet kehittivät sinua pelaajana?
- Sain ymmärrystä pelaamiseen ja pelin lukemiseen. Nimenomaan sillä lailla, että opin lukemaan peliä niin, että pystyin tukemaan hyökkäystä. Yhtäkkiä olin neljäs hyökkääjä, ja se oli sitä, mitä silloin pystyin parhaimmillani tekemään.
Juuso Pärssisen kova saavutus ilahduttaa
Mutta palataan takaisin tämän kauden NHL:ään, joka on Rautakallion mielestä mennyt suomalaisten osalta odotetusti. Tosin yksi erinomainen yllätys mahtuu joukkoon.
- Juuso Pärssinen pärjää tulokkaana erittäin hyvin ykköskentän sentterinä. Todella kova saavutus tänä päivänä, hän kehuu Nashville Predatorsin nuorta hyökkääjää.
Sitten puhe kääntyy hallitsevaan mestariin Colorado Avalancheen, jossa vastuuta kantavat paljon suomalaishyökkääjät Mikko Rantanen ja Artturi Lehkonen.
- Lehkonen on pelannut todella positiivisesti pisteiden valossa. Rantanen on yksi NHL:n parhaita pelaajia.
Avalanche on ollut hieman vaikeuksissa tällä kaudella. Joukkue tuskailee neljän pisteen päässä Läntisen konferenssin pudotuspelien viimeisestä villi kortti -paikasta ja saa tehdä tosissaan töitä noustakseen viivan paremmalle puolelle.
- Jos mestaruusjoukkueessa ei tapahdu paljon muutoksia, niin sillä on mahdollisuus viedä seuraavakin mestaruus. Joukkue tietää, mitä voittaminen vaatii ja mitä sen eteen pitää tehdä. Vastakohta on sitten se, että joukkueessa tapahtuu muutoksia, eikä peli olekaan automaattisesti sitä, mitä se voisi olla. Se on nähty tänä vuonna Coloradossa, Rautakallio selittää.
Lisää aiheesta: [Perättäiset voitot nostivat tuntuvasti Avalanchen mielialaa]
Tähtihyökkääjä Sebastian Ahon siivittämä Carolina Hurricanes puolestaan on toisella sijalla Itäisessä konferenssissa, ja Rautakallio seuraa innoissaan joukkueen menestystä.
- Jos joku niin Sebastian Aho todella osaa pelata jääkiekkoa. Olen aina pitänyt hänestä pelaajana. Kokonaisuudessaan sanoisin, että suomalaiset saa olla ylpeitä siitä, kuinka hyvin kaverit pärjää tämän päivän NHL:ssä, hän summaa.