Kapteeni Barkovin lokikirja, osa 7

Kaudella 2018-19 Florida Panthersin kapteeni Aleksander Barkov purjehtii miehistönsä kassa kohti horisontissa siintävää pudotuspeliviivaa ja kertoo matkasta yksinoikeudella NHL.com/fi:lle. Lokikirjansa seitsemännessä osassa hän pohtii lähestyvää 300 tehopisteen rajaa, kauden pisintä tappioputkea ja kotiyleisön antamaa tukea.

Barkov, 23, pelaa kuudetta NHL-kauttaan ja lähestyy 300 taalajäillä tehdyn tehopisteen rajaa. Takana on 376 ottelua tehoin 117+176=293. Tällä kaudella hän on tehnyt 45 otteluun tehot 17+27=44.
Näin kapteeni tuumi meneillään olevasta tammikuusta:
Lisää aiheesta: [Florida Panthersin Henrik Borgström valmis isoihin minuutteihin]
Kolmensadan tehopisteen raja lähestyy. Aina kun lähestyy jotain merkkipaalua, oli se sitten sata maalia tai kaksisataa syöttöä, niin kyllähän sitä miettii, että olisi kiva saada se pois alta. Muistan kun viime vuonna oli kasassa 98 maalia, niin siinä vaiheessa mulla meni varmaan joku 18 peliä, että sain tehtyä ne kaksi maalia. Sitten runkosarjan viimeisessä pelissä sain sen sadannen maalin alta pois, ja se oli totta kai hyvä fiilis. Kyllähän noista rajapyykeistä tulee itseluottamusta, oli sitten kyse maaleista tai syötöistä. Se on iso juttu, että pystyy auttamaan joukkuetta.
Nyt ollaan oltu melkein koko tammikuu reissussa. Me on pelattu seitsemän ottelua, vain kerran kotona (5. tammikuuta Columbus Blue Jacketsia vastaan), ja nyt alla on kauden pisin, seitsemän ottelun tappioputki. Tässä vaiheessa pitää vain löytää pelistä positiivisia juttuja. Jos alkaa miettiä, että taas hävittiin eikä mikään onnistu, niin sitten ei varmasti onnistu seuraavassakaan pelissä. Missään nimessä ei pidä olla tyytyväinen, mutta minusta me pelattiin hyvä peli Montrealia vastaan, vaikka hävittiinkin 1-5. Meillä oli 53 laukausta ja paljon hyviä maalintekopaikkoja, mutta Antti Niemi oli vain niin hyvä maalissa. Meidän pitää nyt muistaa kaikki positiiviset jutut siitä pelistä. Torstaina oli hyvä treeni, ja kaikki oli hyvällä tuulella. Me ollaan valmiina kohtaamaan Toronto Maple Leafs perjantaina kotona.
Kotiyleisön edessä on aina kivempi pelata, ja siitäkin tulee parempi fiilis, kun voi lähteä kotoa peleihin. Valmistautuminen ja kaikki on erilaista kotona, ja meidän kotipelit on menneet paremmin kuin vieraspelit. Totta kai vieraspeleissäkin pitäisi pystyä pelaamaan hyvin, mutta nyt oli tämmöinen huonompi reissu. Sille ei voi enää mitään.

Kyllä me ollaan tietoisia siitä, ettei me olla pelattu ihan parhaimmalla tasolla ja on hävitty pelejä. Joka häviössä on ollut omaa vikaa; vastustaja on ollut hyvä, mutta me ei olla pelattu tarpeeksi hyvin voittaaksemme. Mutta me tiedetään mitä pitää tehdä.
Tässä tilanteessa voitto auttaa, ja meidän pitää vain löytää keinot olla parempi kuin vastustaja. Jokaisen täytyy pelata parasta peliään, niin kyllä se siitä kääntyy. Voiton jälkeen on aina hyvä fiilis, ja kun se tunne koetaan nyt mahdollisimman pian, niin se auttaa. Voitto tuntuu varmasti hyvältä pitkän tauon jälkeen.
Tuoreimmat uutiset maailman parhaan jääkiekkosarjan tapahtumista tarjoaa [@NHL\_fi]
En ole missään nimessä tyytyväinen omaan tammikuuhuni. En ole pystynyt auttamaan joukkuetta voittamaan, ja se harmittaa. Reissu oli pitkä, niin ehkä siinä oli jo vähän väsymystäkin, mutta muutama peli täytyy vielä jaksaa ennen taukoa (kymmenen päivää vapaata kuun lopussa, tähdistöottelu ja bye week) ja nostaa omaa tasoa.
Henrik Borgström nostettiin ylös farmista joulukuun puolivälissä. Hän on pelannut hyvin, tehnyt tulosta ja ollut tärkeä pelaaja meille. Hän on luotettava pelaaja myös omassa päässä, ja hänellä on kaikki tarvittavat ainekset ollakseen tulevaisuudessa tähtipelaaja NHL:ssä. Hän parantaa joka treeneissä ja pelissä, ja se on hyvä merkki. Muutenkin hän on tosi hyvä äijä ja piriste joukkueessa. Kaikki tietää hänen taitotason, joten sitä ei tarvitse erikseen mainita. Hän on joukkueen taitavimpia pelaajia ja ihastuttaa joka pelissä jollain tapaa.