4 Nations Roster Remix: Suomi 2020

Suomen, Ruotsin, Kanadan ja Yhdysvaltojen NHL-kiekkoilijoista kootut maajoukkueet iskevät yhteen Montrealissa ja Bostonissa pelattavassa 4 Nations Face-Off -turnauksessa 12.–20. helmikuuta.

Vaikka turnaus on ensimmäinen laatuaan, teemme sunnuntaisin aikamatkoja menneisyyteen ja tarkastelemme, miltä NHL-tähdistä kootut maajoukkueet olisivat näyttäneet eri vuosina. Etenemme taaksepäin viiden vuoden välein ja kokoamme joukkueen samalla lailla kuin 4 Nations Face-Offiin – 13 hyökkääjää, seitsemän puolustajaa ja kolme maalivahtia.

Tänään NHL.com/fi:n toimittaja Varpu Sihvonen kertoo, miltä Suomen joukkue olisi näyttänyt vuonna 2020.

Hyökkääjät (13)

Patrik Laine – Sebastian Aho – Mikko Rantanen
Erik Haula – Aleksander Barkov – Kasperi Kapanen
Artturi Lehkonen – Teuvo Teräväinen – Joonas Donskoi
Mikael Granlund – Roope Hintz – Kaapo Kakko
Joel Armia

Suomen ykkösketjua olisi voinut kutsua myös maaliketjuksi, sillä Winnipeg Jetsin Laine, Carolina Hurricanesin Aho ja Colorado Avalanchen Rantanen olisi ollut kova pala mille tahansa joukkueelle. Kolmikko merkkautti yhteensä 85 maalia ja 171 syöttöpistettä koronaviruspandemian takia normaalia lyhyemmäksi jääneellä kaudella 2019-20.

Kakkosketju (45 maalia ja 121 syöttöpistettä) olisi ollut yhtä lailla haaste vastustajille, sillä kahteen suuntaan vahvasti pelaava Florida Panthersin Barkov olisi huolehtinut omasta päästä ja jakanut kiekkoja nopeille laitahyökkääjilleen, Carolinan Haulalle ja Toronto Maple Leafsin Kapaselle.

Kolmosketjun keskellä Carolinan Teräväinen olisi pelannut kuin Aho, sillä he kehittyivät yhdessä pelaajina Hurricanesissa. Tulokkaana Chicagossa vuonna 2015 Stanley Cupin voittaneen Teräväisen laidoilla olisi ollut kaksi taitavaa ja äärimmäisen sitkeää kamppailijaa, Montreal Canadiensin Lehkonen ja Coloradon Donskoi, jotka olisivat saaneet sentteriltään juonikkaita syöttöjä.

Nelosketjussa Nashville Predatorsin Mikael Granlund olisi kokemuksellaan rauhoittanut kaksi nuorta pelaajaa, Dallasin Roope Hintzin ja New York Rangersin tulokkaan Kaapo Kakon, hoitamaan tehtävänsä; hoidetaan ensin oma pää ja tilaisuuden tullen laitetaan paikoista sisään.

Montrealin Joel Armian olisi voinut tarvittaessa laittaa mihin tahansa ketjuun ja luottaa siihen, että homma hoituu. Hän on sitkeä ratkaisupelaaja.

Puolustajat (7)

Miro Heiskanen – Rasmus Ristolainen
Olli Määttä – Sami Vatanen
Esa Lindell – Henri Jokiharju
Markus Nutivaara

Suomella ei olisi ollut ongelmaa kätisyyksien kanssa, sillä jokaiseen pakkipariin olisi saatu kiekkoa oikealta ja vasemmalta tykittävä pelaaja. Dallas Starsin nuori tähtipelaaja, erinomainen luistelija Miro Heiskanen ja Buffalo Sabresin kokenut, fyysinen pelote Rasmus Ristolainen olisivat yhdessä olleet ykköspari, jossa olisi ollut kaikkea.

Kakkosparissa kaksinkertainen Stanley Cup -voittaja, Chicago Blackhawksin Olli Määttä ja viimeisiä kausiaan NHL:ssä pelaava New Jersey Devilsin Sami Vatanen olisivat olleet kokenut kaksikko, jolle mikään ei olisi ollut vierasta. Vatasen rento ote ja huumori olisivat myös tarpeen tullen keventäneet tunnelmaa, ja hän olisi myös pystynyt jutuillaan hämmentämään vastustajan pelaajia.

Dallasin takuuvarma peruspakki Esa Lindell ja Buffalon silloin vasta 20-vuotias hyökkäävä puolustaja Henri Jokiharju olisivat olleet luotettava kolmospari. Kiekkoa hyvin liikuttava Markus Nutivaara olisi sujahtanut helposti kenen tahansa puolustajan pariksi Suomen takalinjoille.

Maalivahdit (3)

Tuukka Rask
Joonas Korpisalo
Antti Raanta

Boston Bruinsin Tuukka Raskilla (26-8-6) oli kauden 2019-20 kaikista maalivahdeista kovin torjuntaprosentti 92,9, viisi nollapeliä ja 41 pelattuun otteluun päästettyjen maalien keskiarvo 2,10, joten kuka olisi voinut horjuttaa hänen asemaansa Suomen ykkösmaalivahtina?

Columbus Blue Jacketsin Joonas Korpisalolle (37 ottelua,19-12-5) ja Arizona Coyotesin Antti Raannalle (33 ottelua, 15-14-3) olisi ollut tarjolla kakkosmaalivahdin paikka, ja valinta olisi ollut vaikea, sillä heillä oli lähes identtiset tilastot. Korpisalolla oli enemmän voittoja ja parempi päästettyjen maalien keskiarvo (2,60 – 2,63), mutta Raanta torjui kiekkoja varmemmin (92,1 % ja 91,1 %) ja päästi vähemmän maaleja (80 – 92).

Korpisalo oli lähes koko tammi-helmikuun sivussa loukkaantumisen takia, mutta pudotuspelien toisella kierroksella hän merkkautti NHL:n ennätyksen urakoituaan 85 torjuntaa ottelussa, joka ratkesi Tampa Bay Lightningin hyväksi vasta viidennellä jatkoajalla. Hän olisi todennäköisesti ollut Suomen kakkosveskari.