030823 Finland Olympics

NHL nostaa maaliskuussa esiin sukupuolten välistä tasa-arvoa. Naistenpäivän kunniaksi NHL.com/fi esittelee tänään Suomen naisten jääkiekkomaajoukkueen historiaa.

Naisjääkiekko alkoi kehittyä kunnolla Suomessa 1970-luvulla, jolloin luotiin perusta tulevaisuuden loistolle. Naisleijonat nousi maailman kärkeen heti kansainvälisen toiminnan alkuaikoina, ja tänä päivänä naisten maajoukkueen palkintokaapista löytyy peräti 23 arvokisamitalia.
Naisleijonien arvokisataival alkoi vuonna 1989, jolloin järjestettiin ensimmäinen EM-turnaus. Suomi oli tuolloin ylivoimainen ykkönen Euroopassa, kun Naisleijonat voitti EM-jäillä kaikki ottelunsa ja päästi koko turnauksessa vain kaksi maalia.
Finaalissa Suomi kaatoi Ruotsin 7-1. Joukkueessa pelasi tuolloin muun muassa Riikka Sallinen, joka valittiin tällä kaudella historian ensimmäisenä suomalaisnaisena Hockey Hall of Fameen. Joukkuetta johti kuitenkin Naisleijonien legenda Marianne Ihalainen, joka takoi turnauksen viidessä ottelussa 20 tehopistettä.

Riikka_Sallinen_Finland_5

EM-kisat pelattiin yhteensä viisi kertaa. Toinen turnaus oli edessä vuonna 1991, jolloin Ruotsi oli jo ottanut Suomea kiinni, mutta muut maat olivat selvästi kahden kärkeä perässä. Suomi kuitenkin uusi mestaruutensa kaatamalla Ruotsin finaalissa 2-1.

Lisää aiheesta: [Riikka Sallinen aateloitiin Hockey Hall of Fameen yhdeksäntenä naisena]
Suomi voitti EM-kultaa myös kaksissa seuraavissa kisoissa, vuosina 1993 ja 1995. Suomen ja Ruotsin dominointi jatkui 1993, mutta tällä kertaa länsinaapuri oli finaalissa selvästi jäljessä, kun Naisleijonat paineli 8-2 voittoon. Kahta vuotta myöhemmin sama meno jatkui, kun Ruotsi kaatui finaalissa 9-0.
Suomen kultaputki katkesi historian viimeisessä EM-turnauksessa: Suomi hävisi niin Venäjälle kuin Ruotsille, jotka valloittivat ykkös- ja kakkossijan. Ruotsin otti ensimmäisen EM-kultansa, ja Venäjä nappasi hopeaa jättäen Naisleijonat pronssille.
Pronssinen MM-taival
Historian ensimmäiset MM-kisat pelattiin vuonna 1990, kun Ottawa isännöi turnausta. Suomi piti paikkansa Euroopan ykkösjoukkueena koko 1990-luvun, jonka aikana Naisleijonat toi viisistä kisoista viisi pronssia.
Kuudes peräkkäinen pronssi tuli heti vuonna 2000, kunnes putki päättyi. Vuotta myöhemmin Naisleijonat jäi ensimmäistä kertaa mitalien ulkopuolelle, kun Venäjä oli pronssiottelussa vahvempi maalein 2-1.
Koko MM-kisojen historia on ollut Kanadan ja Yhdysvaltain dominointia, sillä maat ovat olleet finaaliparina kaikissa muissa turnauksissa paitsi 2019 Espoon kisoissa. Kanadalla on eniten mestaruuksia, yhteensä 12. Yhdysvalloilta löytyy yhdeksän kultaa. Eurooppalaiset eivät ole voittaneet ensimmäistäkään mestaruutta.
*** ***Seuraa meitä [Facebookissa ja Twitterissä, niin pysyt ajan tasalla NHL:n tapahtumista! ]

Suomi on mitalitaulukossa kolmantena 14 mitalillaan, joista 13 on pronssisia. Naisleijonat oli venyä todelliseen sensaatioon Espoossa, sillä suomalaiset tiputtivat Kanadan välierissä 4-2 ja etenivät ensimmäistä kertaa finaaliin, josta tuli ikimuistoinen koitos.
Suomen ja Yhdysvaltain välinen ottelu eteni jatkoerään tilanteessa 1-1. Ajassa 71.33 Suomen Petra Nieminen laukoi kiekon maaliin, ja juhlat alkoivat välittömästi. Kotijoukkueen taivas synkkeni kuitenkin nopeasti, kun tuomaristo katsoi Jenni Hiirikosken häirinneen maalivahti Alex Rigsbya. Maali hylättiin, ja ratkaisua haettiin rankkarikisasta, jossa Yhdysvallat iski yhden osuman enemmän ja nappasi mestaruuden.
Naisleijonien viimeisin MM-mitali on vuodelta 2021, jolloin joukkue palasi taas pronssilinjalle. Viime vuonna Suomi jäi ensimmäistä kertaa mitalipelien ulkopuolelle sijoittuen lopulta kuudenneksi.
Pronssijuhlia on vietetty usein myös olympiajäillä. Naiset olivat ensimmäistä kertaa mukana 1998 Naganon kisoissa, joista irtosi ensimmäinen olympiapronssi. Sen jälkeen pronssia on tullut vuosina 2010, 2018 ja 2022.

030823 Finland Olympics

Sallinen latoi 300 tehopistettä maajoukkueessa
Suomen naisten kiekkohistoriasta löytyy monta upeaa yksilöä, jotka olivat omana aikanaan tai ovat yhä maailman parhaimpien pelaajien joukossa.
Suurin kaikista on Riikka Sallinen, jonka huikea ura päättyi vuonna 2019. Hän oli mukana jo 1989 EM-kultajoukkueessa ja voitti urallaan yhteensä 12 arvokisamitalia. Sallinen valittiin kertaalleen MM-kisojen parhaaksi hyökkääjäksi (1994), ja hän ylsi kolme kertaa MM-kisojen tähdistöön. Olympialaisissa hän voitti kertaalleen pistepörssin (1998) takoessaan kuudessa ottelussa tehot 7+5=12.

Riikka_Sallinen_Finland_3

Sallinen pelasi Eliteprospect-sivuston mukaan 241 maaottelua ja teki tasan 300 tehopistettä (134+166). Kukaan muu naispelaaja ei ole yltänyt maajoukkueessa vastaaviin lukemiin. MM-kisojen kaikkien aikojen pistepörssissä Sallinen on 11. sijalla tehtyään 45 ottelussa 60 tehopistettä (25+35). Hän on kyseisessä tilastossa eurooppalaispelaajien ykkönen. Olympialaisten kaikkien aikojen pistepörssissä Sallinen on 12. sijalla (23 ottelua, tehot 12+13=25) ja niin ikään eurooppalaisten ykkösenä.
Sallisen ohella Naisleijonien kaikkien aikojen parhaimmistoon kuuluvat muun muassa Michelle Karvinen, Karoliina Rantamäki, Jenni Hiirikoski, Susanna Tapani, Sari Fisk, Marianne Ihalainen ja Noora Räty. Hiirikoski on valittu MM-kisojen parhaaksi puolustajaksi peräti seitsemän kertaa. Räty puolestaan on nimetty viidesti MM-kisojen parhaaksi maalivahdiksi.