Mikkola nousi Floridassa syvyyspuolustajasta avainpelaajaksi

Niko Mikkola otti Florida Panthersissa tällä kaudella isomman roolin kuin mitä GM Bill Zito oli hänelle kaavaillut. Syvyyspelaajaksi viime kesänä hankittu suomalaispuolustaja olikin yksi joukkueensa avainpelaajista Stanley Cup -finaaleissa.

Panthersin mestaruuden kivijalkana olivat kapteeni Aleksander Barkov ja maalivahti Sergei Bobrovski. Mutta Barkov muistutti Stanley Cup -kannun kanssa juhlittuaan, että heillä on tiivis porukka, jossa jokainen antaa kaikkensa joukkueen eteen. Niin teki myös Mikkola jäällä ja kopissa – eikä KalPan-vuosina tarttunut savolainen puheenparsi suinkaan haitannut, vaan rentoutti tunnelmaa, jos huumori oli joskus lähtenyt vähän omille teilleen. Se toimi myös englanniksi.

Mikkola, 28, on lähes kaksimetrinen todiste siitä, että voittoon tarvitaan joukkueen jokaista pelaajaa. Alun perin Mikkolan oli määrä paikata Panthersin puolustuksessa loukkaantumisien takia olleita aukkoja, mutta hän oli päättänyt toisin: hän lähti jahtaamaan paikkaa puolustuksen kärkipareissa, kun siirtyi viime kesänä New Yorkista Floridaan.

– Ilman muuta arvostan roolia, jonka sain joukkueessa, koska tulin Floridaan sillä ajatuksella, että otan puolustuksessa top 4 -paikan tällä kaudella. Valmennusjohto ja koko joukkue antoivat minulle mahdollisuuden siihen. En ole urallani koskaan nauttinut pelaamisesta näin paljon, hän hehkutti mestaruusjuhlien pyörteissä.

Panthersin alivoimapelaamisen kantava voima

St. Louis Blues varasi Mikkolan vuoden 2015 NHL Draftissa viidennellä kierroksella varaustilaisuuden 127. pelaajana. Kauden 2018-19 hän valvoi AHL-joukkue San Antonio Rampagen takalinjoja ja seuraavastakin kaudesta lähes puolet ennen kuin ovi taalaliigaan aukesi. Kolmen St. Louisissa pelatun kauden ja New York Rangersissa vietetyn kevään 2023 jälkeen Mikkola oli vapaa pelaaja, joka sai päättää itse kohtalostaan. Hän valitsi Panthersin.

Mikkola pelasi juuri päättyneellä kaudella kaikki 82 runkosarjaottelua ja keräsi niissä 3+14=17 tehopistettä. Tilastolukemista jokainen oli hänelle uusi yhden kauden ennätys. Pudotuspelien otteluita kertyi 24 ja niistä tehot 2+2=4.

Pudotuspeleissä Mikkola todella lunasti paikkansa Panthersin avainpelaajien joukossa, sillä hän pelasi ykkösalivoimassa ja kellotti puolustajista kolmanneksi kovimmat alivoimaminuutit (47.04). Palaset todella loksahtivat kohdalleen, niin Mikkolalla kuin Panthersilla.

Mikkola iski ottelusarjan kannalta tärkeän maalin

Mikkolan merkitys joukkueelleen tuli selvimmin esiin finaalisarjan toisessa ottelussa. Hän iski 1-1 tasoituksen, ja se oli hänen ensimmäinen NHL:n playoff-osumansa muutoin kuin tyhjään maaliin. Panthers voitti lopulta ottelun 4-1 ja siirtyi ottelusarjassa johtoon otteluvoitoin 2-0.

Kyseinen Mikkolan maali oli kuin yhteenveto Panthersin matkasta kohti mestaruutta. Virheitä ja takaiskuja tulee, mutta niistä selvitään ja jatketaan pelaamista entistä ehompana. Mikkola pelasi oman maalin takana kiekkoa ja yritti syöttöä toiselle puolustajalle, mutta peliväline oli lipsahtaa omaan maaliin. Panthersin onneksi Bobrovski oli tilanteen tasalla ja venyi kiekon eteen.

– Hän (Bobrovski) oli hereillä, joten kaikki hyvin, Mikkola kuittasi hersyvästi tilanteen, joka päättyi loppujen lopuksi hyvin.

Mikkola lähti Bobrovskin torjunnan jälkeen kiekon perässä kohti Edmonton Oilersin päätyä, sai Anton Lundellilta loistosyötön, ja tilanne oli silmänräpäyksessä tasan 1–1. Pahimmassa tapauksessa tilanne olisi sillä hetkellä voinut olla 2–0 Oilersille ja ottelun sekä koko finaalisarjan lopputulos aivan toinen.