Näkökulmavääntö: Voiko suomalainen voittaa Hart Trophyn?
NHL.com/fi:n raati pohtii, voiko taalaliigan arvokkain pelaaja tulla Suomesta
Hart Trophylla on pitkät perinteet NHL:ssä. Palkinto jaetaan vuosittain pelaajalle, jonka katsotaan olevan arvokkain omalle joukkueelleen. Ensimmäisen kerran Hart Trophy jaettiin vuonna 1924, ja sen jälkeen pytyn kylkeen on raapustettu monta legendaarista nimeä.
Ei liene yllätys, että kyseistä pystiä on pidellyt useimmin hyppysissään muuan Wayne Gretzky (9 voittoa). Eurooppalaisten Hart-voittajien kerhoon kuuluvat muiden muassa Aleksandr Ovetshkin (3) ja Dominik Hasek (2), mutta suomalaista ei vielä koskaan ole valittu taalaliigan arvokkaimmaksi pelaajaksi.
Tällä kaudella se voi olla lähempänä kuin koskaan. Colorado Avalanchen laitahyökkääjä Mikko Rantanen pelaa huimaa kautta ja kolkuttelee NHL:n pistepörssin kärkisijoja. Suomalaisista Rantanen on varmasti tällä kaudella mukana Hart Trophy -keskustelussa, ja tulevaisuudessa mahdollisuudet vain kasvavat, kun iso kasa uutta sinivalkoista talenttia saapuu Pohjois-Amerikan kaukaloihin.
Voiko suomalainen jääkiekkoilija voittaa Hart Trophyn ja voisiko se tapahtua jo tänä vuonna?
Annetaanpa NHL.com/fi:n asiantuntijoiden kertoa mielipiteensä.
Valtteri Tahkola:
No miksipäs ei, mutta en siihen silti täysin usko. Jos ajatellaan Hart Trophya isommassa kuvassa ja mietitään esimerkiksi viime kauden voittajaa Taylor Hallia, niin palkinto menee yleensä sellaiselle pelaajalle, joka kannattelee joukkuettaan lähes yksin. Mikko Rantasella on kuitenkin tukenaan Nathan MacKinnon ja Gabriel Landeskog.
MacKinnonin merkitys Rantasen menestyksessä on väkisinkin merkittävä, ja eliittisentterin vieressä pelaaminen heikentää Rantasen mahdollisuuksia voittaa Hart. Hauskaa sinänsä, mutta niin se vain on.
Ei silti mitään pois Rantaselta, mies pelaa uskomatonta kautta ja on viimein nousemassa MacKinnonin varjosta pois myös suuren yleisön silmissä. Oli turhauttavaa kuunnella samaa jaarittelua siitä, että Rantanen takoo näin hurjia lukemia vain MacKinnonin ansiosta. Rantanen on ollut Avalanchen ykköstykki tällä kaudella.
Olen tässä toki mielelläni väärässä ja tervehdin ilolla, jos Rantanen pokkaa kyseisen pystin nimiinsä kauden jälkeen. Tällä hetkellä Hart-keskustelussa vahvoilla on varmasti esimerkiksi Nikita Kutsherov, mutta hänenkin kohdallaan täytyy muistaa, että Tampa Bay Lightning on hurjan vahva joukkue. Se omalta osaltaan kääntää vaakakuppia Rantaseen päin.
Tulevaisuudessa suomalaisia nähdään varmasti Hart-keskustelussa useasti. Kun katsoo esimerkiksi Sebastian Ahon ja Aleksander Barkovin merkitystä joukkueelleen, teesi "arvokkain pelaaja omalle joukkueelleen" täyttyy melko kirkkaasti. Nappikauden osuessa kohdalle mikä vain on mahdollista.
Lisää aiheesta: [Kapteeni Barkovin lokikirja, osa 7]
Jussi Lehmola:
Ei voita suomalainen. Ainakaan tällä kaudella. Kuten Valtteri viittasi jo asiaan, niin minulla on sellainen vahva kuva, että palkinnosta äänestävät rapakontakaiset toimittajat pitävät MacKinnonia Avalanchen tärkeimpänä pelaajana. Sen mielikuvan muutos vaatisi Rantaselta aika mielipuolisen kauden. Ja miten sellaisen tekee ilman, että MacKinnonkin loistaa kiekkomaailman huipulla?
Toki Taylor Hallin viime kauden Hart-voitto tuli sen verran "puskista", että kaikkihan on mahdollista. Toisaalta kanadalaislaituri oli siinä mielessä erilaisessa tilanteessa, että hänellä ei ollut minkäänlaista sisäistä kilpailua. Hall voitti New Jersey Devilsin pistepörssin 41 pisteen erolla seuraavaan.
Nashville Predatorsin Pekka Rinteen viime kausi oli suomalaisittain mahtava. Vezina-voittaja ei kuitenkaan mahtunut Hart-äänestyksessä edes 10 parhaan joukkoon.
Patrik Laineella ei ole mitään mahdollisuuksia Hartin pokkaajaksi, ellei hänen pelityylinsä kehity tai Winnipeg Jetsin sisäinen pelikulttuuri muutu huomattavasti. Tällä vuosituhannella Hartin voittaneet "maalitykkilaiturit" Aleksandr Ovetshkin ja Corey Perry olivat paljon enemmän mukana joukkueensa kokonaispelissä.
Florida Panthersin Aleksander Barkov joutunee tyytymään muihin palkintoihin. Kahden suunnan miehille, jotka eivät ole pistepörssin kärjessä, ei löydy tarpeeksi rakkautta. Selke-voittajat Anze Kopitar ja Pavel Datsjuk ovat sijoittuneet tällä vuosituhannella Hart-äänestyksessä kolmansiksi, mutta Patrice Bergeron ei Selke-vuosinaan viidettä sijaa paremmin.
Jos joku unelmoi Dalla Starsin Miro Heiskasen vievän Hartin 5-6 vuoden päästä, niin jäitä hattuun. Chris Pronger on ainoa puolustaja, joka on napannut Hartin sitten Bobby Orrin vuosien. Nicklas Lidström ei mahtunut koskaan Hart-äänestyksessä edes kolmen parhaan joukkoon. Ja viime kauden Hart-äänestyksessä koko kärkikymmenikkö muodostui hyökkääjistä.
Veikkaisin Sebastian Aholla olevan tulevaisuudessa parhaat Hart-mahdollisuudet suomalaispelaajista. Jos Carolina Hurricanes tästä vielä joskus nousee liitoon, niin se nousu saattaa henkilöityä vahvasti juuri Ahoon.
Mutta ehkä se kaikkien aikojen suomalaistilaisuus meni jo 2006, kun Miikka Kiprusoff ei saanut Vezina-vuonnaan myös Hartia. No, eipähän tarvitse jännittää liikaa.
Petteri Ikonen:
Kuten edellä jo kirjoitettiin, Rantasen on vaikea menestyä niin, etteikö MacKinnon menestyisi mukana. Kaksikko ja Gabriel Landeskog lapioivat pisteitä tasaiseen tahtiin ja ovat kyllä ehdottomasti sarjan joukkueelleen tärkein ketju. Jos valinta kohdistuu Avalanchen pelaajaan, on se todennäköisemmin MacKinnon kuin Rantanen. MacKinnon on pelannut vuosikaudet heikossa joukkueessa, ja valinnalla haluttaisiin alleviivata takavuosien ykkösvarauksen erinomaisuus, kasvu pelaajana sekä rooli omassa joukkueessa. MacKinnonin valitseminen ei ole missään nimessä väärin.
Muihin suomalaisiin kuin Rantaseen en jaksa uskoa. Patrik Laine ei täytä mittoja, eikä Sebastian Aho ole sarjassa riittävän eturivissä, vaikka loistaa toki oman joukkueensa kirkkaimpana tähtenä. Mikael Granlund pelaa hyvää kautta, mutta hän on Wildissa vain yksi monien huippuhyökkääjien joukossa. Edes satumainen pudotuspelikevät ei nostaisi Granlundia mukaan. Aleksander Barkov on Panthersin tärkein pelaaja, mutta joukkueen kannattelemisesta pitäisi antaa vielä kovemmat näytöt. Suomalaisten osalta odotukset kohdistuvat siis Rantaseen.
Ulkomaalaisista mieleeni tulevat Connor McDavid, Nikita Kutsherov ja Patrice Bergeron. McDavidin ketju kannattalee Oilersia kuin MacKinnonin ketjua Avalanchea. Kutsherov ja Bergeron ovat osa laadukasta ja leveää pelaajajoukkoa. Tästä kaksikosta pitäisin jopa Bergeronin mahdollisuuksia parempina kuin Kutsherovin. Bergeronin peli on tehokasta, mutta myös kokonaisvaltaista. Työnjako David Pastrnakin ja Brad Marchandin kanssa on selvä ja tehokas. Idän huipuista maininnan ansaitsee myös Maple Leafsin Mitch Marner. Hän pelaa tehokasta kautta ja on joukkueelleen erittäin tärkeä pelaaja.
Varpu Sihvonen:
Olen samaa mieltä teidän muiden kanssa: Mikko Rantanen kuuluu vähintään kolmen eniten ääniä saaneen joukkoon, mieluimmin Hart Trophyn saajaksi. Mutta. Ikävä kyllä taitaa käydä niin, että ehdokkuus karkaa käsistä, jollei Rantasen loppukausi ole vielä ilmiömäisempi kuin se on ollut tähän saakka. Jos Hart päätyy Coloradoon, se ojennetaan Rantasen rinnalla kiitävälle Nathan MacKinnonille, Pohjois-Amerikan omalle pojalle. Viime vuonna Hartin 70 äänellä Taylor Hallille hävinneen MacKinnonin valinta ei suinkaan olisi vuosisadan vääryys, mutta kehottaisin hänen kannattajiaan tarkistamaan, kuka onkaan Avalanchen sisäisen pistepörssin kärjessä.
© Jonathan Kozub/Getty Images
Hart on palkinto, jonka saa joukkueensa arvokkain pelaaja. Tällä hetkellä suomalaisista joukkueensa selkäranka, tukipilari ja pistenikkari on Rantasen ohella Sebastian Aho. Aho johtaa Carolina Hurricanesin sisäistä pistepörssiä 51 pisteellä, toisena on Teuvo Teräväinen (38) ja kaukana kolmantena Justin Williams (27). Mutta. Carolina ei kuulu liigan kärkijoukkueisiin eikä ole mediaseksikäs joukkue suurella markkina-alueella, kuten esimerkiksi Montreal Canadiens, Edmonton Oilers, Toronto Maple Leafs, New York Rangers tai Pittsburgh Penguins.
Panthersin Aleksander Barkoviin pätevät samat lainalaisuudet kuin Ahoon. Erinomainen pelaaja ja joukkueensa johtava voima. Mutta.
Myös Oilersin maalivahti Mikko Koskinen on näin tammikuun lopun lähestyessä joukkueensa arvokkain pelaaja. Maalinteko lepää liikaa Connor McDavidin harteilla, ja ilman Koskisen yllättävää muurimaisuutta Oilersilla voisi olla huomattavasti vähemmän pisteitä kuin nyt. Mutta. Kuten olette jo maininneet, muiden kuin hyökkääjien on vaikea voittaa Hartia. Tai pelaajan, jonka joukkue ei etene pudotuspeleihin.
Tuoreimmat uutiset maailman parhaan jääkiekkosarjan tapahtumista tarjoaa [@NHL\_fi]
Hartista ja useimmista muista palkinnoista äänestää jääkiekosta ammatikseen kirjoittavien toimittajien järjestö PHWA, jonka jäsenistä valtaosa on pohjoisamerikkalaisten mediatalojen palveluksessa. PHWA otti viime vuonna taas käyttöön 1950- ja 60-luvulla suositun mutta sittemmin lopetetun kauden puolivälin äänestyksen. Kauden puolivälin äänestystulokset julkistetaan tähdistöviikonloppuna 24. päivä tätä kuuta. Ne antavat viitteitä siitä, ketkä mahdollisesti pokkaavat pystejä kesän palkintogaalassa.
Ai milloin juhlitaan ensimmäistä suomalaista Hart Trophy -voittajaa? Sitten kun meillä on Ahon ja Barkovin kaltainen pelaaja, joka takoo 30 pistettä enemmän kuin joukkueen toiseksi paras pelaaja. Hän pelaa useimmiten pudotuspeleihin etenevässä joukkueessa, jonka kopissa on aamujäiden ja ottelujen jälkeen aina 20 tai 30 toimittajaa, eli joukkueen medianäkyvyys on suuri.
Katsotaan, mihin Kaapo Kakko varataan tulevana kesänä.