Hockey Hall of Fameen valittujen nimet julki

Maalivahtilegenda Martin Brodeur, NHL-komissaari Gary Bettman, Martin St. Louis, Aleksandr Jakushev, Willie O'Ree ja Jayna Hefford saavat nimensä Hockey Hall of Fameen.

Hockey Hall of Famen valintakomitea julkisti vuoden 2018 valinnat tiistaina. Varsinaiset juhlallisuudet pidetään Toronton Hockey Hall of Famessa marraskuussa.
NHL:n ensimmäinen tummaihoinen pelaaja O'Ree sekä vuodesta 1993 NHL:n komissaarina toiminut Bettman valittiin Hall of Famen rakentajien osastolle.
NHL-seurojen määrä on kasvanut Bettmanin yli 25-vuotisella komissaarikaudella 24:stä 31:een. Liigan liikevaihto on puolestaan kiivennyt hänen aikanaan noin 400 miljoonasta dollarista yli neljään miljardiin dollariin.
Komissaari Bettmanin aikana liigaan ovat liittyneet Florida Panthers ja Anaheim Ducks vuonna 1993, Nashville Predators ja Atlanta Thrashers 1999, Columbus Blue Jackets ja Minnesota Wild 2000 sekä viimeisimpänä Vegas Golden Knights 2017. Liigan 32. joukkue saatetaan perustaa Seattleen, jossa pelit alkaisivat kaudella 2020-21.
Bettmanin aikana on nähty myös seurojen muuttavan kaupungista toiseen. Winnipeg Jets muutti vuonna 1996 ja tunnetaan nyt Arizona Coyotesina. Thrashers puolestaan siirtyi Winnipegiin vuonna 2011 ja muutti nimensä Winnipeg Jetsiksi. Vuonna 1995 Denveriin muuttanut Quebec Nordiques tunnetaan nyt Colorado Avalanchena.
[Tuoreimmat uutiset maailman parhaan jääkiekkosarjan tapahtumista tarjoaa @NHL_fi]
NHL on valloittanut maailmaa Bettmanin alaisuudessa. Runkosarjaotteluita on pelattu Euroopassa ja harjoitusotteluita Japanissa sekä Kiinassa. NHL-pelaajat ovat osallistuneet Bettmanin aikana neljiin talviolympialaisiin ja kolmeen World Cup -turnaukseen.
Bettmanin valtakaudella liiga siirtyi myös palkkakattojärjestelmään (2005), mikä vakautti seurojen taloustilannetta ja teki liigasta tasaisemman. Bettmanin aikana NHL on myös ottanut kalenteriinsa suureen suosioon nousseet ulkoilmaottelut.
Brodeur voitti Stanley Cupin kolmesti New Jersey Devilsissä (1995, 2000, 2003) ja on NHL-maalivahtien kaikkien aikojen ykkönen voitoissa (691) ja nollapeleissä (125).

Voitto- ja nollapeliennätysten lisäksi Brodeur on NHL-maalivahtien kaikkien aikojen ykkönen pelatuissa otteluissa (1 266), torjunnoissa (28 928), pelatuissa minuuteissa (74 439), 30 voiton kausissa (14), peräkkäisissä 30 voiton kausissa (12), peräkkäisissä 35 voiton kausissa (11), 40 voiton kausissa (8) ja peräkkäisissä 40 voiton kausissa (3).
Kolmen mestaruuden lisäksi Brodeur on voittanut Calder Trophyn (1994), Vezina Trophyn neljästi (2003, 2004, 2007, 2008) ja William M. Jennings Trophyn viidesti (1997, 1998, 2003, 2004, 2010).
St. Louisia ei varattu koskaan NHL:ään, sillä häntä pidettiin liian pienikokoisena (173 cm). Se ei estänyt laitahyökkääjä etenemästä Stanley Cupin, Hart Trophyn ja Ted Lindsay Awardin voittajaksi Tampa Bay Lightningin paidassa vuonna 2004. St. Louis voitti myös Art Ross Trophyn kahdesti (2004, 2013) ja Lady Byng Trophyn kolmesti (2010, 2011, 2013).
Jakushev oli neuvostoliittolaisen Spartak Moskovan tähtipelaaja, joka ihastutti jääkiekkomaailmaa vuonna 1972 pelatussa Neuvostoliiton ja Kanadan välisessä Summit Seriesissä. Jakushev oli vahva ja taitava laitahyökkääjä, jota verrattiin Kanadan Phil Espositoon. Vain Esposito (7+6=13) pystyi tekemään Summit Seriesin kahdeksassa ottelussa enemmän tehopisteitä kuin Jakushev (7+4=11).
Jakushev loisti kansainvälisissä turnauksissa ja voitti Neuvostoliiton maajoukkueessa kaksi olympiakultaa (1972, 1976) sekä peräti seitsemän maailmanmestaruutta.
Kun O'Ree pelasi Boston Bruinsin riveissä 18. tammikuuta 1958 Montreal Canadiensia vastaan, hänestä tuli NHL:n ensimmäinen tummaihoinen pelaaja.
O'Ree pestattiin vuonna 1998 NHL:ään nuorten kehitysjohtajaksi ja liigan moninaisuuden lähettilääksi. Hän on johdattanut NHL:n Hockey is for Everyone -hankkeen kautta yli 120 000 nuorta lajin pariin ja perustanut 36 ruohonjuuritason jääkiekko-ohjelmaa, jotka on suunnattu vähävaraisten perheiden lapsille.
Hefford on kanadalainen naisjääkiekkoilija ja pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä. Hän voitti urallaan neljä olympiakultaa (2002, 2006, 2010 , 2014) sekä seitsemän maailmanmestaruutta. Hefford lopetti peliuransa vuonna 2014.