Suomalaisten maaliennätys Granlundin harteilla

"Suomesta tulee vain hyviä kolmosketjun laitureita." Tätä lausetta käytettiin pitkään kuvaamaan suomalaista pelaajatuotantoa. Noita sanoja ei ole tarvinnut kuulla enää pariin viime vuoteen, kun uusi sukupolvi on ottanut lavan haltuun. Historiatilastoja syynätään melkein joka kierroksella, kun suomalaiset yltävät uusiin korkeuksiin - viimeisimpänä esimerkkinä Mikko Rantasen ja Aleksander Barkovin nousu 70 pisteen kerhoon ensimmäisinä suomalaisina Teemu Selänteen jälkeen.

Mutta että maalinteko. Suomalaisten perisynti. Ties kuinka usein arvokisoissakin Leijonat ovat hakanneet päätään seinään, kun pelkillä maalipaikoilla ei voitetakaan otteluita. Vaan tämäkin kansanperinne on muuttumassa, eikä pelkästään Patrik Laineen ansiosta.
Laineen, Rantasen ja Barkovin lisäksi Erik Haula, Sebastian Aho ja Teuvo Teräväinen ovat rikkoneet 20 maalin rajan.
Haula pelasi vuosia Minnesota Wildissa puolustavan ketjun keskushyökkääjänä, mutta kun Vegas Golden Knights poimi hänet viime kesän laajennusdraftissa, uusi päävalmentaja Gerard Gallant näki suomalaisessa potentiaalia. Haula päästettiin irti, eikä taakse ole tarvinnut katsoa. Hän on tuplannut maaliennätyksensä ja on suomalaisten maalipörssin kakkosena tehoilla 28+24=52.
Aho ja Teräväinen ovat panneet haisemaan Carolina Hurricanesissa tällä kaudella. Toinen yhteinen vuosi on avannut tehohanat kokonaan, ja suomalaiset porskuttavat joukkueensa tehokkaimpina pelaajina. Molemmat ovat jo rikkoneet yhden kauden maali- ja piste-ennätyksensä; Aholla on kasassa 26+33=59 pistettä ja Teräväisellä lähes identtinen saldo 22+37=59.

Nämä ovat mykistäviä lukemia suhteessa siihen, että vielä neljä vuotta sitten Mikko Koivun 48 pistettä riitti Suomi-pörssin voittoon, eikä silloin yksikään suomalainen rikkonut 20 maalin rajaa. Nyt heitä on jo kuusi.
Edellisen ja ainoan kerran yhtä moni suomalainen on yltänyt 20 maaliin kaudella 1987-88 - siis 30 vuotta sitten! Silloin verkkoa heiluttivat tiheään tahtiin sellaiset legendaariset nimet kuin Jari Kurri, Mikko Mäkelä, Christian Ruuttu, Ilkka Sinisalo, Petri Skriko ja Esa Tikkanen. On kuitenkin todettava - edellä mainittujen sankareiden sädekehää himmentämättä - että tuolloin elettiin NHL:n hulluja vuosia ja maalikeskiarvot liitelivät taivaissa. Se kertoo vain siitä, miten kovia tilastoja nykyiset suomalaispelaajat iskevät taululle.
Ihan oma lukunsa on Laine. On jokaisen otsikon ja artikkelin arvoista, että 19-vuotias suomalainen jääkiekkoilija taistelee tosissaan NHL:n maalipörssin voitosta. Edellinen Maurice "Rocket" Richard Trophyn voittanut ensikertalainen oli Corey Perry vuonna 2011, joten NHL:n maalikuninkuus on viime vuosina ollut harvainvaltaa.
Suomella oli aiemmin Selänne, ja nyt on Laine. Paitsi että tällä hetkellä taalajäillä syntyy sinivalkoisia osumia ennennäkemättömän laajalla rintamalla. Seuraava 20 maalin suomalaispelaaja tekee historiaa.

Nyt se on siis enää Mikael Granlundista kiinni. Minnesota Wildin suomalaishyökkääjä on nakuttanut tällä kaudella 19+39=58 pistettä. Granlund oli vuoden 2011 maailmanmestaruuden jälkeen Suomessa pitkään kaiken kiekkohuomion keskipisteenä, mutta barkovit, laineet, puljujärvet, rantaset ja ahot ovat alkaneet viedä isoimmat otsikot itselleen. Granlund, 26, on pelannut tähtitason jääkiekkoa, ja pisteitä on alkanut syntyä liukuhihnalta siitä lähtien kun hänet toissa kauden lopussa siirrettiin laitahyökkääjäksi.
Ja seuraava täysosuma rikkoo ennätyksen.
Lisää aiheesta: [Suomalaissuoritusten Top 5]
Sen maalin pitäisi ensin vain syntyä. Helmikuun viimeisissä peleissä Granlund hurjasteli kolmen ottelun sisään kahdesti tehot 2+2, mutta maaliskuussa ruuti on ollut märkää. Maaliton putki on venynyt jo kymmenen ottelun mittaiseksi, eikä maalinteko ainakaan helpotu seuraavassa ottelussa, kun vastassa on liigan ykkösjoukkue Nashville Predators ja tulikuuma suomalainen maalivahtikaksikko Pekka Rinne - Juuse Saros. Mutta mikäpä olisikaan maukkaampi paikka lisätä uusi luku historiankirjoihin?
Suomen jääkiekolla siis pyyhkii hyvin, ja noin kymmenen vuoden musta aukko huipputason pelaajatuotannossa alkaa olla jo pyyhitty maton alle. Hyökkäys on kunnossa, ja nuoria maalivahtejakin on alkanut ponnahdella pinnalle. Vielä odotetaan ykköskorin puolustajia Rasmus Ristolaisen ja Esa Lindellin seuraksi.
Kun kiekko putoaa jäähän World Cupissa seuraavan kerran, Leijonia ei voi pitää pelkästään haastajina.