Sedins

Hockey Hall of Famen tuoreimmat jäsenet julkistettiin eilen keskiviikkona, jolloin kunnianosoituksen saivat entisistä NHL-pelaajista Jarome Iginla, Marian Hossa, Kevin Lowe ja Doug Wilson.

Seuraavan kerran uusia jäseniä valitaan taas vuoden kuluttua, ja ainakin alustavasti vuoden 2021 valinnoista voidaan ennakoida ruotsalaispainotteisia. Pelaajasta tulee valintakelpoinen kolme vuotta ammattilaisuran päättymisen jälkeen, ja ensi vuonna ehto täyttyy muiden muassa Henrik ja Daniel Sedinin osalta.
Vancouver Canucksin seurahistorian merkittävin tutkapari nähtiin kaukalossa viimeksi kaudella kaudella 2017-18, jolloin Daniel rikkoi tuhannen NHL-tehopisteen rajan. Henrik oli ylittänyt rajapyykin jo vuotta aiemmin. Kaksoset olivat vielä viimeisenä talvenaankin Canucksin kolmen tehokkaimman pelaajan joukossa.
Vancouver varasi Örnsköldsvikissä kasvaneet Sedinit kahdella ensimmäisellä vuorolla kesän 1999 varaustilaisuudessa, ja NHL-uransa ruotsalaiset aloittivat vuotta myöhemmin. Kauden 2000-01 debyytistään alkaen Sedinit edustivat ainoastaan Canucksia ja muodostivat joukkueen terävimmän kärjen lähes kahden täyden vuosikymmenen ajan.
Lopettaessaan uransa Sedinit olivat laittaneet seuraennätykset uusiksi ja jättäneet lähtemättömän jäljen Canucksin kannattajiin. Molemmat pelasivat NHL:ssä yli 1 300 ottelua.

Yksilötasolla Henrik voitti pistekuninkaan Art Ross Trophyn sekä arvokkaimman pelaajan Hart Trophyn kertaalleen ja humanitaarista- sekä esikuvatyötä kunnioittavan King Clancy Trophyn kahdesti. Daniel puolestaan voitti pistepörssin vuotta veljeään myöhemmin ja pelaajien äänestämälle arvokkaimmalle pelaajalle jaettavan Ted Lindsay Awardin samalla kaudella. Veljesten viimeisellä kaudella hän pokkasi King Clancy Trophyn yhdessä Henrikin kanssa.
Sedinien huikaisevasta meriittilistasta puuttuu vain ja ainoastaan Stanley Cup, joka oli kesällä 2011 vain yhden voiton päässä. Tuon kauden Canucks-joukkueesta valintakelpoisia ovat ensi vuonna myös Alex Burrows ja Christian Ehrhoff.
Seitsemännen kierroksen timantti
Ruotsalaisille voidaan odottaa ensi vuonna vahvaa edustusta, sillä valintakelpoiseksi tulee myös Henrik Zetterberg. Sedinien ikätoveri teki uransa Detroit Red Wingsissä ja aloitti sen aivan toisenlaisista lähtökohdista.
Siinä missä Sedinit varattiin heti alkuun, Zetterberg tunnetaan timanttisena seitsemännen kierroksen varauksena numerolla 210. Hyökkääjä myös viipyi varauksensa jälkeen Ruotsissa vuoden pidempään ennen kuin debytoi Red Wingsin tasokkaassa joukkueessa kaudella 2002-03. Heti tulokaskaudellaan hän kuitenkin päihitti pistetilastossa esimerkiksi Igor Larionovin.

zetterberg 0614

Zetterberg ei aivan ennättänyt rikkoa tuhannen tehopisteen rajaa ennen uransa viimeisiä otteluita kaudella 2017-18. Teoriassa Zetterberg on Detroitin sopimuspelaaja vielä ensi kaudellakin, mutta vaikeaksi osoittautunut selkävamma laittoi peliuralle ennenaikaisen lopun.
Vaikka annettavaa olisi varmasti riittänyt edelleen, ei Zetterbergin tarvitse hävetä saavutuksiaan kenenkään rinnalla. Hän kuuluu kolmen kullan kerhoon voitettuaan Stanley Cupin vuonna 2008, jolloin Zetterberg myös palkittiin pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana. Olympiakullan hän oli saavuttanut jo Torinossa vuonna 2006 ja maailmanmestaruuden vain pari kuukautta myöhemmin.
Zetterberg on kaksinkertainen olympiamitalisti ja nelinkertainen MM-mitalisti, joka voitti King Clancy Trophyn kaudella 2014-15. Hänen 15 NHL-kautensa aikana vain viisi pelaajaa - Sedinit mukaan lukien - teki enemmän pisteitä kuin 960 pisteen Red Wings -legenda.
Tuhannen pelin kerholaisia
Edellä mainitun kolmikon ohella suursuosikki Hall of Fameen olisi ensi vuonna ollut Jaromir Jagr, jonka NHL-uran päättymisestä tulee kyllä kuluneeksi kolme vuotta. Tshekkikonkarin pelit ovat kuitenkin jatkuneet edelleen kotimaassa, ja Jagr kiekkoili vielä tälläkin kaudella Tshekin pääsarjassa omistamansa Kladnon paidassa.
Jagrin sijaan valinnaksi voisi olla tyrkyllä esimerkiksi Patrick Sharp, joka oli elämänsä iskussa Chicago Blackhawksin dynastian huippuvuosien aikaan. Sharp sai nostella Stanley Cupia ensimmäisen kerran vuonna 2010 ja uudelleen viisi vuotta myöhemmin. Välissä hän voitti myös olympiakultaa. Hyökkääjä Sharp teki pelaamissaan 939 NHL-ottelussa yhteensä 620 tehopistettä ja parhaimmillaan 78 pistettä kaudella 2013-14.

Jaromir Jagr 5.9

Valintakelpoisiksi tulevia noin tuhannen pelin miehiä löytyy useampikin.
New Jersey Devilsiä, Montreal Canadiensia, Buffalo Sabresia ja Boston Bruinsia edustanut Brian Gionta pelasi NHL:ssä 1 026 ottelua ja voitti Stanley Cupin Devilsissä vuonna 2003. Pienikokoinen laituri on jo Yhdysvaltojen jääkiekon Hall of Famessa. Scott Hartnellilta Stanley Cup puuttuu, mutta pelejä kertyi peräti 1 249 ja roolipelaaja saavutti kulttimaineen ainakin Philadelphia Flyersin kannattajien keskuudessa.
Rick Nash taas teki 1 060 ottelussaan komeat 437 maalia, joiden painoarvoa lisää entisestään se, että hyökkääjä edusti kymmenen vuoden ajan Columbus Blue Jacketsia. Sinitakkien seurahistoriasta ei vielä löydy Nashia merkittävämpää pelaajaa.
Valintakelpoisia ovat ensi vuonna myös Radim Vrbata ja Mike Fisher. Lisäksi puolustajista tyrkyllä ovat Pittsburgh Penguinsin kanssa Stanley Cupin voittanut Mark Streit, joka teki takalinjoiltakin yli puoli pistettä per peli, sekä Anaheim Ducksin kanssa maljaa nostellut Francois Beauchemin.