Maajoukkueikoni ehti lopettaa uransa vuosikymmeneksi
Sallisen pitkä matka kuvaa myös hyvin naisten jääkiekon asemaa ja lajin kasvua vuosikymmenten varrella. Vuonna 1989 pelattiin lajin ensimmäiset EM-kilpailut, ja ensimmäiset MM-kisat tulivat ohjelmaan vuotta myöhemmin. Naisten jääkiekon ensimmäinen olympiaturnaus pelattiin Naganossa vuonna 1998.
Suurelle yleisölle Sallinen on nimenomaan maajoukkuelegenda. Hyökkääjän palkintokaapista löytyy kahden olympiapronssin lisäksi myös MM-hopea ja kuusi pronssista MM-mitalia. Pyeongchangin talvikisoista 2018 voitettu pronssi teki 44-vuotiaasta Sallisesta kaikkien aikojen vanhimman olympiamitalin voittaneen jääkiekkoilijan.
Maitten väliset voimasuhteet ovat vaihdelleet melko runsaasti naiskiekossa viimeisten vuosikymmenten aikana. Kanada ja Yhdysvallat ovat rohmunneet kultamitaleista suurimman osan, mutta Suomi on noussut vakavasti haastamaan kärkikaksikkoa. Vuoden 2019 MM-kotikisat päättyivät jo hetkellisesti riemukkaisiin voitonjuhliin, mutta hylätty maali vei lopulta Suomelta kultamitalit.
Sallinen on nähnyt läheltä, kuinka lajia on kehitetty kotimaassa. Nykyään moni maajoukkuerinkiin kuuluva pelaaja opiskelee Kuortaneen urheilulukiossa, jonne on keskitetty lajin valmennus- ja harjoittelutoimintaa. Moni nuori harjoittelee nykyään myös poikajoukkueiden kanssa, mikä lisää harjoittelun kovuutta ja haastetta. Kovien pelien ja harjoitusten puute on tällä hetkellä suurin ero Euroopan ja Pohjois-Amerikan joukkueiden välillä.
Lisää aiheesta: [Riikka Sallinen valittiin Hockey Hall of Fameen]
Maajoukkueuransa ansiosta Sallinen aateloitiin jääkiekkoleijonaksi vuonna 2007. Kaiken kokenut ja nähnyt hyökkääjä oli myös tässä valinnassa edelläkävijä, sillä hän oli Marianne Ihalaisen kanssa ensimmäinen aateloitu naisjääkiekkoilija.
Seurajoukkuetasolla Sallinen ehti pelata kotimaisen liigan lisäksi myös Ruotsin ja Sveitsin pääsarjoissa. Pitkän uransa aikana hyökkääjä edusti kotimaassa peräti viittä eri seuraa, yhteensä 11 kaudella. Tehopisteitä kertyi 227 runkosarjaottelussa yhteensä 240+274=514.
JYP osoitti Salliselle kunniaa kaudella 2019-20, kun seura jäädytti hyökkääjän pelinumeron 13. Numero ei ole enää käytettävissä myöskään seuran miesten joukkueessa.
Monen lajin taitaja
Sallisen pitkä jääkiekkoura on vain yksi kappale hänen elämäntarinassaan. Jääkiekon lisäksi hän on pelannut SM-tasolla myös jääpalloa, kaukalopalloa ja pesäpalloa. Yhteensä SM-mitaleita löytyy yli 20 kappaletta. Menestyminen useassa eri lajissa kertoo poikkeuksellisesta urheilullisuudesta.
Sallinen on valittu kahdessa lajissa vuoden parhaaksi pelaajaksi. Jääkiekon puolella kyseinen kunnia osui vuosille 1994 ja 1997, ja pesäpallossa vuosille 1989, 1992 ja 1993.
Jääkiekkolegendan ura tuli viimein päätökseensä kevään 2019 MM-kotikisojen päätteeksi. Kaukalon ulkopuolella Sallinen työskentelee fysioterapeuttina ja on toiminut ruotsalaisen HV71:n naisten joukkueen apuvalmentajana.
Kun aika on kypsä, myös maajoukkueella on varmasti käyttöä Sallisen tietotaidolle. Hänen uransa on poikkeuksellinen, eikä sellaista löydy muualta edes etsimällä. Jos ja kun Suomi haluaa taistella tulevaisuudesta arvoturnausten kirkkaimmasta mitalista, on valmistautumisen, harjoittelun ja pelin taktisen puolen oltava täydellisessä mallissa.
