Riikka Sallisen Hall of Fame -haastattelu

Riikka Sallinen pelasi upean jääkiekkouransa aikana useita kunniagalleria Hockey Hall of Famen jäseniä vastaan. Nyt hän on yksi galleriaan aateloiduista naisista.

  • Olen seurannut monia Hockey Hall of Fameen valittuja pelaajia ja pyrkinyt yhtä hyväksi pelaajaksi kuin he ovat. Joitakin Hall of Famen jäseniä vastaan olen pelannut, ja nyt olen yksi heistä. Olen kiitollinen. On suuri kunnia olla kunniagallerian jäsen, Sallinen totesi TSN:n haastattelussa.
    Sallisen nauhoitettu haastattelu näytettiin maanantai-iltana Toronton juhlallisuuksissa, joissa kunniagalleriaan aateloitiin pelaajista Sallisen lisäksi Daniel Alfredsson, Roberto Luongo sekä Henrik ja Daniel Sedin. Ruotsissa fysioterapeuttina työskentelevä Sallinen ei ollut paikalla Torontossa, sillä hän ei halunnut jättää asiakkaitaan. Hänelle tärkeintä ovat nykyisin asiakkaat sekä heidän hyvinvointinsa, aivan kuten joukkuekaverit olivat peliuralla.
    Sallinen, 49, on ensimmäinen kunniagalleriaan kutsuttu eurooppalaisnainen, ja muutenkin naisia on jäsenistössä vielä vähän. Ensimmäisenä naisista kutsun saivat Cammi Granato sekä Angela James (2010), ja heitä seurasivat Geraldine Heaney (2013), Angela Ruggiero (2015), Jayna Hefford (2018), Danielle Goyette (2017), Hayley Wickenheiser (2019) ja Kim St-Pierre (2020).
    Vuoden 2022 valinnat edustavat jääkiekkoa parhaimmillaan ja puhuvat sen puolesta, että jääkiekko kuuluu kaikille. NHL-komissaari Gary Bettman osoitti sanansa jokaiselle valitulle erikseen ja totesi, että Sallisen ura on inspiraatio meille jokaiselle.
    - Hänen (Sallinen) valintansa painottaa jääkiekon monimuotoisuuden tärkeyttä, missä ikinä jääkiekkoa pelataankaan, ja varsinkin naisjääkiekon merkitystä, komissaari sanoi.
    Rajojaan kokeillut naispelaajien uranuurtaja
    Sallinen aloitti uransa aikana, jolloin tyttö- ja naispelaajilla ei ollut esikuvia - tai oli, mutta he olivat miespelaajia. Hän itsekin seurasi tarkasti muun muassa NHL-legendojen Jari Kurrin ja Wayne Gretzkyn taiturointia. Kaksi olympiapronssia, MM-hopea, kuusi MM-pronssia ja kolme EM-kultaa myöhemmin Sallinen on esikuva monelle uraansa aloittelevalle tyttöpelaajalle sekä kokeneelle naispelaajalle. Hän oli uranuurtaja, joka halusi haastaa itsensä ja kokeilla omia rajojaan.
    Leijonalegenda Sallinen ripusti luistimet naulaan ensimmäisen kerran keväällä 2003, mutta palasi kaukaloihin vuonna 2013. Ura sai lopullisen sinettinsä vuoden 2019 MM-kotikisoissa, kun Sallinen oli lähes 46-vuotias.
    Naganon olympialaisten pistepörssin voittaja
    Sallinen nosti TSN:n haastattelussa esiin erityisesti kaksi mitaliaan, Naganon olympialaisten pronssin 1998 ja Ottawassa saavutetun MM-pronssin vuodelta 1990, kun naiset pelasivat ensimmäistä kertaa MM-mitaleista. Naganossa jääkiekkonaiset olivat ensimmäistä kertaa mukana olympialaisissa, ja Sallinen (silloin Nieminen) oli turnauksen pistepörssin voittaja (7+5=12) sekä maalipörssin kakkonen.
    - Nuo kaksi turnausta ovat siinä mielessä samanlaisia, että pikkutyttönä en voinut haaveillakaan pelaavani olympialaisissa tai MM-kisoissa, mutta sitten yhtä äkkiä olinkin noissa turnauksissa pelaamassa maailman parhaita pelaajia vastaan. Kanadaa ja Yhdysvaltoja vastaan. Se oli uskomatonta, Sallinen perustelee, miksi mainitut kaksi mitalia ovat lähinnä hänen sydäntään.
    Sallinen siis palasi kaukaloihin ja huipulle kymmenen vuoden tauon jälkeen. Hänestä tuli kautta aikojen vanhin olympiamitalin voittanut jääkiekkoilija 44-vuotiaana, kun naisleijonat saivat pronssia Pyeongchangin turnauksesta vuonna 2018. Eikä sekään vielä riittänyt hänelle, sillä seuraavana vuonna Espoon MM-kisoissa palkintokaappiin tuli hopeamitali.
    Sallinen oli Suomen huippuja monessa lajissa, mutta kaikki muu sai jäädä, kun naisjääkiekko astui kansainvälisille areenoille. Silloin hän haastoi itsensä kokeilemaan omia rajojaan, ja tulos nähdään Toronton Hockey Hall of Famessa.