Hockey Hall of Fameen valitut aloittivat juhlaviikonlopun ohjelmansa

TORONTO – Monet vuonna 2024 Hockey Hall of Fameen nimetyistä henkilöistä kertoivat tarinan, joka tulevien nimettävien on syytä tosissaan. Silloin kannattaa vastata, kun kunniagalleriasta soitetaan.

– Olin pelaamassa golfia ja luulin, että kyseessä on häiriöpuhelu. Olin puttaamassa, kun rannekelloni alkoi värisemään. En vastannut siihen. Kävelin kohti kärryäni, jolloin tuli uusi puhelu, johon en myöskään vastannut. Se oli outoa. Yritin muistella, olisiko joku Zoom-puhelu, jossa minun pitäisi olla. Miksi Ontariosta soitetaan? Shea Weber muisteli perjantaina.

– Sen jälkeen Kelly Masse lähetti minulle viestin, jossa hän sanoi olevansa Kelly Hall of Famesta ja totesi, että ehkä haluaisin soittaa heille takaisin, Weber jatkoi.

Weber sanoi, että hän sai uutisen valinnasta Hockey Hall of Famen puheenjohtaja Lanny McDonaldilta ja syyskuussa McDonaldin tilalle samaan rooliin valitulta Mike Gartnerilta ennen kuin entinen puolustaja oli ehtinyt siirtymään yhdeksänneltä väylältä kymmenennelle.

– Lienee selvää, etten pelannut enää kymmenettä väylää, Weber virnisti.

Weberin tarina oli yksi monista kohokohdista perjantaisessa Hockey Hall of Famen sormusseremoniassa ja tiedotustilaisuudessa. Weberin ohella muut pelaajien kategoriassa kunniagalleriaan valitut Jeremy Roenick, Pavel Datsjuk, Natalie Darwitz ja Krissy Wendell-Pohl sekä rakentajien kategoriassa valitut Colin Campbell ja David Poile aloittivat suuren viikonloppunsa ottamalla vastaan sormukset ja vastaillen kysymyksiin, mitä valinta heille merkitsee.

Weberin tapaan Roenick luuli Toronton suunnalta tulevan puhelun olevan häiriösoitto. Vuonna 2009 NHL:stä eläköitynyt Roenick kirjautti yli 20 vuotta kestäneen uransa aikana tehopisteet 513+703=1 216. Hän sanoi, ettei edes tullut ajatelleeksi, että on se aika vuodesta, kun Hall of Fame -valinnat julkaistaan.

– Näin aluekoodin 416 puhelimessani, ja minulla on paljon kavereita Toronton seudulla. Yleensä seuraan, kun julkistukset tehdään, mutta nyt en kiinnittänyt asiaan mitään huomiota. Soitin numeroon takaisin. Siellä ilmoitti automaattinen vastaaja, että "tervetuloa Hockey Hall of Fameen. Paina numero kolme ostaaksesi lippuja", Roenick aloitti.

– Silloin alkoi todella jännittää. Olin Starbucksin autokaistalla, kun puhelin soi jälleen ja puhelu tuli samasta suuntanumerosta. Hyvin läheinen ystäväni Mike Gartner oli linjan toisessa päässä ja sanoi, että "JR, täällä soittaa Gartner". En uskonut häntä, mutta sen jälkeen myös Lanny tuli linjoille. Muistan ne kyyneleet. En pystynyt puhumaan, hän jatkoi.

Roenick kertoi, ettei pystynyt keskittymään tilanteeseen. Starbucksin työntekijä koetti antaa entiselle jääkiekkoilijalle hänen tilaustaan ikkunasta.

– Lanny sanoi minulle puhelimessa, ettet ole koskaan jäänyt sanattomaksi. Hän on oikeassa, mutta siinä tilanteessa ei löytynyt sanoja, Roenick myönsi.

Myös valintoja odotelleet kertoivat, että uutiset tulivat kuitenkin yllätyksenä. Washington Capitalsissa ja Nashville Predatorsisssa 1 533 ottelua urallaan GM:nä voittanut Poile sanoi, että hän oikeastaan odotti puhelimen ääressä. Poilella on eniten voittoja NHL:ssä GM:n roolissa.

– Tiesin päivämäärän tarkalleen. En ollut ajatellut asiaa niin paljon, mutta vaimoni sanoi, että jos se tapahtuu, tieto tulee noin yhden ja kahden välissä iltapäivällä perustuen aiempiin vuosiin. Kahta minuuttia vaille yksi 24. kesäkuuta puhelu tuli aluekoodilla 416. Todella toivoin silloin, ettei kyseessä ole häiriöpuhelu. En ikinä unohda sitä päivää, Poile sanoi.

Se ei ollut häiriöpuhelu. Poilesta tuli perheensä toinen Hockey Hall of Fameen nimetty jäsen. Hänen isänsä Bud Poile nimettiin kunniagalleriaan vuonna 1990. Itse asiassa perjantainen tilaisuus pidettiin sen seinän edessä, josta löytyi myös Budin tiedot ja saavutukset.

– Jääkiekko oli perheemme arkea kellon ja vuoden ympäri. Ei siis ole ihme, että minäkin pyrin tälle polulle, Poile sanoi.

Isä ei ollut Poilen ainoa side Hall of Fameen. Predators varasi Weberin vuoden 2003 NHL Draftissa toisella kierroksella 49. vuorolla, ja hänestä tuli joukkueen kapteeni 8. heinäkuuta 2010. Poile kauppasi Weberin 29. kesäkuuta 2016 Montreal Canadiensiin, missä hän jatkoi kapteenina. Hän pelasi urallaan 1 038 NHL-ottelua ja voitti kaudella 2015-16 Mark Messier Leadership Awardin.

Weber oli ensimmäinen Predatorsin varaama pelaaja, joka valittiin Hockey Hall of Fameen.

– Olemme puineet asiaa. Se oli vaikea valinta general managerina, mutta mielestäni se piti tehdä. Se oli haastavaa, mutta se oli pakko tehdä. Tällaiset asiat kuuluvat lajiin, ja se on osa yhteistä historiaamme, Poile kertasi Weberin kauppaamista.

Darwitz ja Wendell-Pohl tekivät niin ikään historiaa tultuaan valituiksi. Kaksi naista nimettiin Hall of Fameen samaan aikaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2010, jolloin valinnat osuivat Cammi Granatolle ja Angela Jamesille.

Darwitzin ja Wendell-Pohlin side on kuitenkin vahvempi. He olivat joukkuekavereita kolmen kauden ajan Minnesotan yliopistossa vuosituhannen alkupuolella. He edustivat yhdessä myös Yhdysvaltoja kansainvälisissä kaukaloissa. He voittivat yhdessä yhteensä neljä olympiamitalia (kaksi hopeaa, kaksi pronssia) ja 12 MM-mitalia (kaksi kultaa, 10 hopeaa).

– Hän ei ollut vain joukkuekaveri, vaan myös hyvä ystäväni. Kävimme high schoolia yhdessä, kävimme tryouteilla ja murtauduimme joukkueiden kokoonpanoon. Pelasimme paljon yhdessä, mutta myös perheemme ovat läheisiä, Darwitz sanoi Wendell-Pohlista.

Vuodesta 1998 saakka NHL:ssä työskennelleelle Campbellille valinta tarkoitti ympyrän sulkeutumista. Vuosien 2005-19 ajan hän työskenteli itse Hall of Famen valintakomiteassa. Hän ei osannut koko uransa aikana pelaajana, valmentajana ja liigan virkailijana kuvitella tulevansa itse valituksi.

– Kuten monet muutkin lapset nuoruudessani, halusin vain päästä pelaamaan Peterborough Petesiin. En uskonut, että vielä 50 vuotta myöhemmin teen töitä NHL:ssä, Campbell sanoi.

Campbellin joukkuekavereita Edmonton Oilersissa olivat muun muassa Hall of Fameen valitut Wayne Gretzky ja Mark Messier, joita hän valmensi myöhemmin New York Rangersissa.

– Minun täytyi hieman nipistää itseäni, kun he istuivat edessäni vaihtoaitiossa valmentaessani Original Six -joukkue Rangersia. He istuvat edessäni nytkin, Campbell pohdiskeli.