NHL:n henkilökohtaisten palkintojen todennäköisimmät voittajat

Vuoden 2024 NHL Awards -palkintogaala järjestetään Las Vegasissa torstaina 27. kesäkuuta. Jaossa on pitkä lista palkintoja kauden aikana ansioituneille pelaajille ja toimihenkilöille.

Seuraavassa on ennusteet viiden suurimman palkinnon todennäköisimmistä voittajista. Suluissa kunkin palkinnon kolme finalistia.

Hart Trophy – runkosarjan arvokkain pelaaja
(Nikita Kutsherov TBL, Nathan MacKinnon COL, Connor McDavid EDM)

Nikita Kutsherov voitti pistepörssin ja Connor McDavid johti Oilersin nousua pohjalta pudotuspeleihin sekä lopulta Stanley Cup -finaaleihin. Nathan MacKinnon oli kuitenkin omalle joukkueelleen kaikki kaikessa. Hän oli pistepörssin kakkonen 140 pisteellään, omalla ennätyksellään, ja teki finalistikolmikosta eniten maaleja (51). Hän teki pisteitä 35 peräkkäisessä kotiottelussa ja iski tehoillaan Colorado Avalanchen uuden seuraennätyksen. Viime kauden äänestyksessä viidenneksi tullut hyökkääjä ei ole koskaan voittanut Hart Trophya, mutta nyt aika on koittanut.

Mikko Rantanen oli Coloradon sisäisen pistepörssin kakkonen, mutta jäi peräti 36 pisteen ja yhdeksän maalin päähän MacKinnonista, joka pelasi mykistävällä 1,71 pisteen ottelukohtaisella keskiarvolla. Tasaviisikoin MacKinnon oli koko NHL:n tehokkain pelaaja. Colorado teki enemmän maaleja kuin mikään muu joukkue, ja MacKinnon oli mukana yli 46 prosentissa osumista. Plus-miinustilastossa hän oli NHL:n kolmanneksi paras hyökkääjä (+35).

Vezina Trophy – paras maalivahti
(Sergei Bobrovski FLA, Thatcher Demko VAN, Connor Hellebuyck WPG)

Kokenut Sergei Bobrovski johdatti joukkueensa Stanley Cup -finaaleihin, ja nuorempi Thatcher Demko ansaitsi kannuksensa yhtenä NHL:n parhaista ykkösmaalivahdeista. Hellebuyck kuitenkin jatkoi runkosarjassa älyttömällä tasollaan, joka ei tunnu horjuvan ikinä. Hän kohtasi hurjan kiekkosateen, sillä vain Nashville Predatorsin Juuse Sarokselle kertyi enemmän torjuntoja.

Winnipeg oli NHL:n keskikastia tehdyissä maaleissa, mutta koko liigan paras päästetyissä maaleissa. Suurin kiitos siitä kuuluu Jetsin organisaation kulmakivelle, kauden parhaalle maalivahdille, joka pelasi finalisteista eniten (60 ottelua), mutta kirjautti silti parhaan torjuntaprosentin (92,1).

Norris Trophy – paras puolustaja
(Quinn Hughes VAN, Roman Josi NSH, Cale Makar COL)

Kukaan Vancouver Canucksin pelaaja ei ole koskaan voittanut parhaan puolustajan palkintoa, mutta kukaan ei myöskään ole pelannut sellaista kautta kuin Hughes. Ehkä Canucksilla ei ole koskaan edes ollut ketään niin hyvää puolustajaa kuin millainen Hughes on nyt. Puolustajien pistepörssin voittaja nakutti 92 pistettä uurastaessaan täydet 82 runkosarjaottelua. Hän oli NHL:n tehokkain puolustaja viidellä viittä vastaan ja toiseksi tehokkain ylivoimalla. Hughes pelasi noin 25 minuuttia ottelua kohden.

Josi oli Predatorsin varma suorittaja, joka iski puolustajista eniten maaleja ja blokkasi valtavan määrän laukauksia, mutta hän jää tässä äänestyksessä kymmenen vuotta nuoremman nousukkaan taakse. Hughes oli ensimmäistä kertaa Canucksin kapteeni ja otti heti ohjat joukkueensa arvokkaimpana pelaajana, jonka kautta koko Vancouverin pelaaminen rakentuu. Kolmen viime kauden aikana hän on alustanut puolustajan paikalta 204 maalia, mihin ovat aiemmin pystyneet vain Bobby Orr ja Paul Coffey.

Calder Trophy – vuoden tulokaspelaaja
(Connor Bedard CHI, Brock Faber MIN, Luke Hughes NJD)

Tästä ei tarvitsisi keskustella vähääkään, jos Connor Bedard olisi välttynyt epäonniselta loukkaantumiselta. Murtuneen leuan vuoksi väliin jäi pitkälle toistakymmentä ottelua. Silti viime kesän ykkösvaraus oli aivan omaa luokkaansa ja itsestään selvä valinta tulokaspalkinnon voittajaksi.

Bedard pelasi lopulta 68 ottelua tehden 22 maalia ja 61 pistettä. Hän oli keltanokkien tilastoykkönen niin maaleissa ja syötöissä kuin tehopisteissäkin. Harva kokeneempikaan pelaaja yltää näin lähelle piste per peli -tahtia pudotuspelien ulkopuolelle jäävässä joukkueessa. Bedard laukoi ahkerasti, taituroi ylivoimassa ja pelasi noin 20 minuuttia ottelua kohden. Calder Trophy menee Chicagoon kolmannen kerran 16 vuoden sisällä Bedardin seuratessa Patrick Kanen ja Artemi Panarinin viitoittamaa tietä.

Ted Lindsay Award – pelaajien äänestämä paras pelaaja
(Nikita Kutsherov TBL, Nathan MacKinnon COL, Auston Matthews TOR)

Palkinnon perustelut ovat käytännössä samat kuin Hart Trophyssa, mutta valitsijat muuttuvat. Tämän palkinnon jakavat pelaajat, jotka äänestivät kolmen finalistin joukkoon miehen, joka ei ole lainkaan ehdolla Hart Trophyn voittajaksi. Niinpä pelaajat tunnustavat yhden herran selkeän erikoislaatuisuuden ja Ted Lindsay Award lähtee Torontoon.

Auston Matthewsin 69 maalin runkosarja on saavutus, jollaista kukaan tuskin odotti näkevänsä, eikä kukaan muu aktiivipelaaja ole yltänyt urallaan samaan. Matthews on poikkeuksellinen maaliruisku ja joukkueensa ylivoimaisesti paras pelaaja, joka kiilaa takavasemmalta kahden Hart-finalistin edelle vertaistensa valitsemaksi MVP:ksi.

Matthews voitti saman palkinnon kaudella 2021-22. Ilman hänen poikkeuksellisuuttaan Maple Leafs olisi ollut kisaamassa villistä kortista pudotuspeleihin.