Sallinen, 49, pelasi urallaan 227 ottelua naisten SM-sarjassa ja teki 514 tehopistettä (240+274). Hyökkääjänä pelannut nainen on kaikkien aikojen vanhin olympiamitalin voittanut kiekkoilija. Hän oli voittamassa pronssia Pyeongchangin olympialaisissa 2018.
Suomessa hänet muistetaan JYPin paidasta. Ruotsissa hän ihastutti HV71:ssä. Sallisen ura päättyi kauteen 2018-19.
Tämän vuoden HHOF-valinnoissa isoimman huomion saivat kuitenkin Sedinin kaksoset, jotka pelasivat NHL:ssä 17 vuoden ajan. Henrikistä tuli Vancouver Canucksin seurahistorian paras pistemies (1070) 1330 pelaamassaan ottelussa. Hän voitti NHL:n arvokkaimman pelaajan Hart Trophyn ja pistepörssin voittajan Art Ross Trophyn kaudella 2009-10, jolloin ruotsalaissentteri takoi 82 ottelussa 112 tehopistettä (29+83).
Canucks varasi Henrikin 1999 NHL Draftissa kolmannella vuorolla. Toisella vuorolla meni velipoika Daniel, joka teki urallaan 393 maalia. Hän on yhä Canucksin kaikkien aikojen maalintekijä. Tehopisteitä syntyi yhteensä 1041. Daniel voitti Art Rossin ja Ted Lindsay Awardin kaudella 2010-11, jolloin laituri kiskoi tehot 41+63=104.
Kaksosilta löytyy maajoukkuetasolta niin olympiakultaa kuin MM-kultaakin.
Ruotsalaisten huikean HHOF-illan täydensi Alfredsson, joka on Ottawa Senatorsin legenda. Hän teki urallaan 1246 ottelussa 1157 tehopistettä, ja hän on yhä Senatorsin kaikkien aikojen maali-, syöttö- ja pistepörssin kärjessä. Vuosina 1995-2014 NHL:ssä pelannut laituri viiletti Ottawan lisäksi myös Detroit Red Wingsissä. Hän voitti liigan parhaan tulokkaan Calder Trophyn kaudella 1995-96. Maajoukkueessa hän voitti muun muassa olympiakultaa yhdessä Sedinien kanssa vuonna 2006.
Maalivahti Luongo muistetaan Sedinien seurakaverina vuosilta 2006-2014. Kanadalainen pelasi NHL:ssä yhteensä 19 kautta edustaen Canucksin lisäksi New York Islandersia ja Florida Panthersia. Hän päätti uransa kauteen 2018-19. Luongo on kaikkien aikojen neljänneksi eniten voittoja torjunut NHL-vahti (489), ja ottelutilastossa hän on toisena (1044) heti Martin Brodeurin jälkeen.
Luongo ylitti kahdesti 40 voiton rajan runkosarjassa, ja hän pelasi neljänä kautena putkeen vähintään 70 ottelua. Maalivahtilegenda ylsi kolme kertaa NHL:n parhaan maalivahdin Vezina Trophyn finaaliin (2003-04, 2006-07 ja 2010-11), ja hän oli ehdolla myös Hart Trophyn voittajaksi kaudella 2006-07. Luongo voitti urallaan kaksi olympiakultaa, kaksi MM-kultaa ja yhden World Cupin.
Carnegie puolestaan pelasi neljässä eri Allan Cup -joukkueessa 1940-luvulla. Myöhemmin hän teki ison päivätyön jääkiekon diversiteetin kasvattamiseksi. Hän menehtyi vuonna 2012.
