Laine_11617

Kimmo Timonen pelasi NHL-urallaan 1 108 runkosarjan ottelua. Luotettava ja arvostettu puolustaja valittiin viisi kertaa All Stars -otteluun, ja hän huipensi uransa Stanley Cupin voittoon Chicago Blackhawksissa vuonna 2015. NHL.com/FI julkaisee pari kertaa kuukaudessa Timosen ajatuksia Kimen Kulma -palstalla. Tällä kertaa hän käsittelee Patrik Lainetta.

Winnipeg Jetsin Patrik Laine ehti pelata neljä ottelua, kunnes hän sai taas kiekon vastustajan maaliin. Sinäkin aikana ehdittiin kehitellä jos jonkinmoista kriisiä Laineen ympärille, vaikka kyse oli vain hyvin pienestä ottelumäärästä ilman osumia.
Laine pelasi niin pirun hienon kauden tulokkaana ja teki 36 maalia. Ymmärrän toki, että Pate on Teemu Selänteen jälkeen suurin suomalainen tähti, mutta silti hänen ympärillään pyörivät odotukset tuntuvat välillä kohtuuttomilta.
Näin paljon hänen pelejään viime kaudella. Tuntui, että jokainen veto meni maaliin. Ajattelin jo silloin, ettei tahti voi jatkua välttämättä tuollaisena koko ajan.
Usein puhutaan toisen vuoden kirouksesta. Se on tavallaan klisee, mutta joku ihme juttu siinä on, että usein toisena vuonna tulee vähän vaikeuksia vastaan. Itsellenikin toinen vuosi oli Nashvillessä vaikeampi kuin ensimmäinen. Peli ei vain kulkenut yhtä rennosti kuin ensimmäisellä kaudella.
Kausi on kuitenkin vasta ihan alussa, ja edessä on paljon pelejä. Laine on niin taitava pelaaja, että jossain vaiheessa alkaa maaleja ropista ihan kunnolla.
Viime vuosi asetti kovat odotusarvot kaikille. Patrik Laine ei ole enää tuntematon pelaaja NHL:ssä. Kaikki osaavat katsoa videolta viime kauden ylivoimat ja kehitellä niihin kunnon vastalääkkeet. Videolta on helppo tarkistaa, että millaista vetopaikkaa Laineelle haetaan.

Neljän maalittoman pelin perusteella ei kannata nostaa isoa haloota. Jos puolet peleistä menee ilman maaleja, sitten kannattaa jo olla huolissaan.
Laineen osa ei ole helppo. Hän on kuitenkin vielä nuori mies ja aika raakile aikuisten peleissä. Laineen pelaaminen Kanadassa tuo vielä oman lisämausteensa. Mediaa on paljon ympärillä. Muistan, kun Nashvillessä oli kopissa pelien ja treenien jälkeen 2-3 toimittajaa. Winnipegissä heitä on kymmenkertainen määrä. Nykyaikana vielä sosiaalinen media tuo lisää painetta. Tietoa kerätään koko ajan joka puolelta. Minun aikanani meininki ei ollut lähellekään samanlaista.
Painetilanne kasvaa siellä, jos maaleja ei tule. Sen takia on tärkeää, että koutsi puhuu paljon asioista suoraan pelaajan kanssa. Kun nuori pelaaja tuskastuu, pitää omien joukkojen osoittaa luottamusta.
En ole pelannut Paul Mauricen alaisuudessa, mutta olen kuullut hänestä paljon hyvää, ja hänestä on jäänyt fiksu mielikuva. Hän voi olla juuri oikea valmentaja Laineelle. On tärkeää olla läsnä ja katsella vaikka videolta kahdestaan läpi tilanteita. Huonoin tilanne olisi vain jättää pelaaja oman onnensa nojaan ja toivoa, että hän nousee sieltä omin voimin.
Ylivoimavastuu vaikuttaa todella paljon Laineen kaltaisen pelaajan onnistumiseen. Jos vastuu vähenee hetkeksikään, se jättää heti jälkensä. Tasakentällisin on kuitenkin niin paljon vaikeampi luoda maalipaikkoja.
Aina välillä unohtuu, että nuoren pelaajan kasvu on joka tavalla kesken. Ideaalitilanne olisi, että nuoret saisivat kasvaa rauhassa, mutta varsinkin Kanadan puolella se on hankalaa.
Lisää aiheesta: [Puheet Patrik Laineen kriisistä liioittelua]
En kuitenkaan usko, että Laineelle tulee mitään isoja ongelmia. Näin häntä läheltä World Cupissa parin viikon ajan. Hän oli aika hiljainen joukkueen parissa, mutta nopeasti näki, että hänestä tulee iso tähti.
Luistelunopeus ehkä arvelutti eniten, koska hän on aika iso mies. Tilanteet tulevat kuitenkin NHL:ssä niin paljon nopeammin kuin Euroopassa. Ensimmäisen vuoden perusteella pelivauhdissa pysyminen ei ole kuitenkaan mikään ongelma.
Carolina Hurricanesin Sebastian Aholla on ollut vähän samankaltainen tilanne kuin Laineella. Hänellä on ollut vaikeuksia saada aikaan kauden ensimmäistä maalia, vaikka peli on muuten näyttänyt hyvältä.
Kyllä Ahollekin niitä maaleja vielä tulee, on hän sen verran kova pelimies.