boston-041523

NHL:n pudotuspelit pyörähtävät käyntiin tulevana maanantaina. Ennen kuin kiekko putoaa jäähän, käymme läpi molempien konferenssien asetelmat kauden tärkeimpien vääntöjen kynnyksellä. Tässä artikkelissa käsitellään Itäisen konferenssin joukkueita.

Idässä on yksi selkeä suosikki, Boston Bruins, joka vei NHL:n runkosarjan näytöstyyliin voittamalla 65 ottelua ja keräämällä 135 sarjapistettä. Lähimmäksi Bostonia pääsi Carolina Hurricanes, jonka ero ykköseen oli peräti 22 pinnaa. Bruinsia ei voi pitää kuitenkaan ylivoimaisena suosikkina, sillä Carolinan, Toronto Maple Leafsin, Tampa Bay Lightningin ja New York Rangersin miehistöt eivät paljoa kalpene bostonilaisten rinnalla. Eikä voi tietenkään unohtaa runkosarjan jättiyllättäjä New Jersey Devilsiä.
Idän ensimmäisen playoff-kierroksen otteluparit ovat Boston Bruins - Florida Panthers, Carolina Hurricanes - New York Islanders, New Jersey Devils - New York Rangers ja Toronto Maple Leafs - Tampa Bay Lightning.
Seuraavassa on joukkuekohtainen katsaus Itäisen konferenssin pudotuspelinäkymiin.
Boston Bruins
Bruins pääsee pitkälle jo sillä, että joukkue säilyttää runkosarjan tasonsa. Niin vakuuttavasti joukkue pelasi läpi pitkän kauden. Suurimpia vahvuuksia ovat materiaalin laajuus ja viisikkopuolustuspeli. Bruinsille tehtiin runkosarjassa vain 174 maalia, joka oli liigan ylivoimaisesti pienin lukema.
Rehellisesti sanottuna Bruinsilla ei ole heikkouksia oman pään pelissä, mutta William M. Jennings Trophyn vienyt maalivahtikaksikko Jeremy Swayman - Linus Ullmark saattaa kenties asettaa pienen kysymysmerkin, sillä kumpikaan heistä ei ole meritoitunut kovissa peleissä. Veskariduon täytyy olla henkisesti vahva, jotta Bruins voi tuoda kannun Bostoniin.
Lisää aiheesta: [Bruinsin maalivahdit Ullmark ja Swayman voittivat Jennings Trophyn]
Hyökkäyksessä joukkue porskuttaa vahvasti neljällä kentällä. Runkosarjassa 61 maalia takonut David Pastrnak johtaa joukkoja yhdessä Brad Marchandin ja Patrice Bergeronin kanssa, mutta heidän takanaan hyvästä tulituesta vastaavat Taylor Hall, Jake DeBrusk, David Krejci, Pavel Zacha, Tyler Bertuzzi, Dmitry Orlov, Hampus Lindholm ja Charlie McAvoy. Tämä joukko vei Bruinsin koko liigan kakkoseksi tehtyjen maalien tilastossa.

BOS 5, MTL 4

Hyökkäyspäässä yhtenä parannuskohtana on ylivoimapeli, joka toimi runkosarjassa 22,2 prosentin tehokkuudella. Sillä ylsi NHL:n ylivoimatilastossa vasta sijalle 12. Tiukoissa peleissä erikoistilanteet korostuvat, joten päätyyn saakka meneminen vaatinee ylivoimatehokkuuden parantumista.
Carolina Hurricanes
Carolinassa on paljon samaa kuin Bostonissa. Joukkueella on laaja materiaali, ja puolustuspää pelaa tiiviisti vahvojen maalivahtien edessä. Hurricanesilla on siis vahvat palikat menestyksen rakentamiseen, mutta ryhmällä riittää yhä paljon tehtävää. Yksi oleellisimmista asioista on hyökkäyspelin parantaminen. Hurricanes teki runkosarjassa 262 maalia, jolla irtosi liigan tilaston 15. sija. Bruins teki 63 maalia enemmän, joten ero oli valtava. Ylivoimalla Carolinan onnistumisprosentti oli vain 19,8.
Viimeistelijöinä kunnostautuneiden Max Paciorettyn ja Andrei Svetshnikovin poissaolot ovat iso takaisku, joten muiden tähtipelaajien on nostettava tasoaan niin tasaviisikoin kuin ylivoimalla. Varsinkin Sebastian Ahon ja Martin Necasin merkitys joukkueelle on nyt valtava. Heikohkon runkosarjan pelanneen Teuvo Teräväisen pitäisi ottaa merkittävä loikka pelissään. Nuorisokaartista Seth Jarvisin ja Jesperi Kotkaniemen on kannettava suurta roolia ja onnistuttava entistä paremmin.

BUF-CAR: Aho ja Teräväinen rakentavat maalin

Carolinan hyökkäys ei kestä paperilla vertailua Bostoniin, mutta sentään vahva oman pään peli luo edellytykset menestykselle. Maalivahdit Frederik Andersen ja Antti Raanta sekä puolustajat Jaccob Slavin, Brent Burns, Brady Skjei, Brett Pesce ja Shayne Gostisbehere muodostavat kovan alakerran.
New Jersey Devils
Runkosarjan yllättäjä Devils palaa pudotuspeleihin viiden vuoden tauon jälkeen ja on valmis yllättämään. Moni odotti nuoren joukkueen tipahtavan runkosarjan kärkitaistosta kauden aikana, mutta niin ei käynyt. Metropolitan-divisioonan voitto jäi vain pisteen päähän. Miksei vahva meno voisi jatkua siis myös pudotuspeleissä?
Fakta on kuitenkin se, että menestyvissä seuroissa on aina runsaasti kokemusta, ja sitä Devilsiltä puuttuu. Hyökkäyksen syömähampaista Jack Hughes ja Dawson Mercer eivät ole pelanneet ainuttakaan pudotuspeliä NHL:ssä. Nico Hischier on pelannut viisi playoff-ottelua, Jesper Bratt yhden. Devilsin onneksi Timo Meier, Erik Haula, Tomas Tatar, Ondrej Palat Dougie Hamilton ja Ryan Graves edustavat vanhempaa kalustoa, mutta Palatia lukuun ottamatta kokemus kovista peleistä on heilläkin suhteellisen vähäistä.

ARI-NJD: Meierin ensimmäinen maali Devilsin pelaajana

Menestyksen kannalta tärkeintä on, että Devilsin nuoret pitävät tasonsa tiukassa paikassa ja jopa nostavat rimaa aiempaa korkeammalle.
Toronto Maple Leafs
Torontoon kohdistuu aina poikkeuksellisen kovat paineet, mikä on tehnyt pudotuspeleissä voittamisesta haastavaa. Paljon kertoo se, että Maple Leafs on edennyt ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon viimeksi vuonna 2004. Seura on viime vuosina ollut lähellä jatkopaikkaa, sillä viitenä viime vuonna Toronto on venynyt jokaisessa playoff-sarjassaan viimeiseen mahdolliseen otteluun saakka. Viime vuonna Tampa Bay Lightning oli parempi voitoin 4-3, joten nyt Maple Leafsilla on revanssin paikka.
Kysymys kuuluukin, onko Toronto viimein tarpeeksi vahva henkisesti? Se on ensimmäinen asia, jossa joukkueen on parannettava aiemmista vuosista. Pelillisesti Toronton pullat ovat hyvin uunissa, sillä Auston Matthewsin ja Mitch Marnerin tähdittämä hyökkäys tekee vahvaa tulosta (278 maalia runkosarjassa), ja myös puolustuspään peli on ollut viime vuosia parempaa (220 päästettyä maalia runkosarjassa).

TOR-FLA: Marnerin ja Matthewsin yhteispeli toimii

On kuitenkin varmaa, että puolustus- ja maalivahtiosastot aiheuttavat kysymysmerkkejä. Pakiston on kyettävä pelaamaan aiempaa kovemmin, tasaisemmin ja virheettömämmin. Maalivahdeista Matt Murray ei tunnu pysyvän ehjänä millään ja on muutenkin kaukana mestaruusvuosiensa tasosta. Ilya Samsonov on sen sijaan pelannut hyvän kauden, mutta onko hän liigan eliittiä? Ei ole, mutta Toronton menestysmahdollisuuksien kannalta hänen olisi oltava sitä.
New York Rangers
Bostonin takana olevista joukkueista kenties suurin potentiaali on Rangersilla, kun joukkueita vertaillaan puhtaasti paperilla. Manhattanilaisten miehistössä ei nimittäin ole heikkoja osa-alueita kokoonpanoa tuijottaessa.
Kärkikentät ovat julmetun kovat, kun niitä tulivat pelaajasiirtojen takarajan tuntumassa vahvistamaan Vladimir Tarasenko ja Patrick Kane. Ennestään tulosyksiköistä löytyivät jo Mika Zibanejad, Artemi Panarin, Vincent Trocheck ja Chris Kreider. Kolmoskenttä "Kid Line" on niin ikään kova, sillä sen muodostavat Kaapo Kakko, Filip Chytil ja Alexis Lafreniere. Neloseen puolestaan on heittää nopeutta ja fyysisyyttä Tyler Motten ja Barclay Goodrow'n muodossa.

NYR-TOR: Kakko avaa maalihanat ensimmäisessä erässä

Puolustuksesta löytyy mainio yhdistelmä taito ja kovuutta, kun takalinjoilla luutivat Adam Fox, K'Andre Miller, Jacob Trouba, Ryan Lindgren ja Niko Mikkola. Veräjää vartioi viime vuoden Vezina Trophy -voittaja Igor Shestjorkin.
Oleellista on se, pystyykö Rangers lunastamaan täyden potentiaalinsa. Devils-sarjassa joukkueen pitää horjuttaa vastustajaa ainakin fyysisyydellään, ja mahdollisia tulevia sarjoja miettiessä joukkueen pitää repiä entistä enemmän irti tähtihyökkääjistään - etenkin Kanesta ja Tarasenkosta.
Tampa Bay Lightning

TBL 5, DET 0

Lightning saavutti kolmen edellisen kauden aikana kaksi mestaruutta ja kolme finaalipaikkaa. Joukkueen ei ole tarvinnut venyä äärimmäiseen loistoon runkosarjassa, kun kaikki tietävät, että salamapaidat löytävät huipputasonsa pudotuspeleissä.
Mutta mikä on Lightningin huipputaso tänä keväänä ja mihin se riittää? Tampa Baylla on lukuisia Stanley Cup -mestareita ja huippuyksilöitä, jotka ovat valmiita nostamaan tasoaan runkosarjasta, mutta pystyykö joukkue viemään ottelusarjoja vahvan pelitavan turvin kuten aiemmin? Runkosarjan perusteella Lightningin on parannettava etenkin puolustuspeliään, sillä runkosarjassa omissa kolisi 254 kertaa. Se oli seuran heikoin lukema yli 10 vuoteen.
Lightningin kohdalla on myös syytä pohtia, onko miehistössä enää riittävästi nälkää menestysvuosien jälkeen. Jos ryhmä pystyy esittämään jäällä huomattavasti nälkäisempää kiekkoa kuin runkosarjassa, Tampa Baylla on vain taivas rajana.
New York Islanders
Islanders on pelannut omia pudotuspelejään jo hyvän tovin, sillä seura sai taistella playoff-paikasta viimeiseen asti. Lopulta saarelaiset sijoittuivat idässä seitsemänsiksi, ja ero playoff-viivan alapuolelle oli vain kaksi pistettä.
Isojen panosten runkosarjaottelut ovat valmistaneet joukkueen hyvin tulevaan, ja Islandersin kohdalla on aina syytä muistaa, että sen työteliäs, fyysinen, nopea ja suoraviivainen kiekko sopii täydellisesti playoffien maailmaan. Päävalmentaja Lane Lambert on jatkanut Barry Trotzin linjaa, joten Islanders tarjoaa taatusti kovan vastuksen Carolinalle ensimmäisellä kierroksella.
Hurricanesin kaataminen vaatisi kuitenkin selkeää parannusta kiekolliseen peliin ja etenkin ylivoimaan. Islandersin ylivoimaprosentti 15,8 oli NHL:n kolmanneksi kehnoin ja playoff-joukkueista ylivoimaisesti heikoin. Brock Nelson, Matt Barzal ja Anders Lee tarvitsevat nyt huomattavasti enemmän tulitukea kuin he saivat runkosarjassa. Katseet kääntyvät muun muassa Bo Horvatiin, Jean-Gabriel Pageauhun, Zach Pariseen ja Kyle Palmieriin.

NYI-VAN: Horvat lisää Islandersin etumatkaa

Florida Panthers
Panthers vei idän viimeisen playoff-paikan jättäen Pittsburgh Penguinsin ja Buffalo Sabresin pisteen päähän. Vahva loppurutistus loi hyvän pohjan menestyksekkään playoff-taipaleen rakentamiselle. Ainoa suuri miinus on se, että joukkue kohtaa heti ensimmäisellä kierroksella Bruinsin.
Jotta Panthers voisi kaataa Bruinsin, täytyisi sen petrata otteitaan käytännössä jokaisella sektorilla. Maalinteko- ja ylivoimataitoa löytyy (288 maalia, 22,8 %), mutta Bruins on hyökkäyspään tehokkuudessakin edellä. Suurin parannus pitäisi tapahtua viisikkopuolustuspelaamisessa, sillä runkosarjassa omissa kolisi 272 kertaa (Sijalla 12 NHL:ssä). Alivoimaprosentti 76,0 oli liigan kymmenenneksi heikoin.
Yksi helppo tapa parantaa alivoimaprosenttia on jäähyjen karsiminen, ja siinä Aleksander Barkovin kipparoiman joukkueen on onnistuttava, sillä Panthers otti runkosarjassa selvästi eniten kahden minuutin jäähyjä. Jos pikkukakkosten määrä ei laske rajusti, Bruins lähettää floridalaiset nopeasti kesälaitumille.

Panthersin kohtalonkysymyksenä on se, ottiko ryhmä viime kevään playoffeista oppia. Florida nimittäin jäätyi pahemman kerran heti kun vastaan tuli vahvaa viisikkopeliä esittävä ryhmä, joka osasi lukea pantterien peliä kuin avointa kirjaa. Panthers lähti toisella kierroksella laulukuoroon suoraan neljässä ottelussa Lightningin käsittelyssä. Paul Maurice on selvästi kokeneempi valmentaja kuin viime kaudella penkin takana häärinyt Andrew Brunette, joten siinä lienee yksi onnistumisen avain.
Lisää aiheesta: [Barkov helpottui ansaitusta pudotuspelipaikasta]