Hockey Hall of Fame Split Vernon, Henrik, Turgeon, Hitchcock

Tom Barrasso, Henrik Lundqvist ja Mike Vernon saivat keskiviikkona puhelun Hockey Hall of Famesta.

Hockey Hall of Famen 18-jäseninen valintakomitea äänesti kolme entistä NHL-maalivahtia kunniagallerian vuosiluokkaan 2023.

Kandidaattien piti saada vähintään 75 prosenttia komitean antamista äänistä tullakseen valituksi Hall of Fameen. Yhtenä vuonna kunniagalleriaan voidaan valita enintään neljä entistä miespelaajaa, kaksi entistä naispelaajaa sekä kaksi rakentajaa tai yksi rakentaja ja yksi entinen tuomari.

Muut tänä vuonna Hall of Fameen valitut ovat entinen NHL-keskushyökkääjä Pierre Turgeon, Kanadan naismaajoukkueen entinen pelaaja Caroline Ouellette sekä rakentajien kategoriaan päässeet entinen NHL-valmentaja Ken Hitchcock ja entinen GM Pierre Lacroix.

Lundqvist valittiin Hall of Fameen heti ensimmäisenä kelpoisuusvuonnaan. Vaikka ruotsalaisveskari ei koskaan voittanutkaan Stanley Cupia, hänen meriittilistaltaan löytyvät lähes kaikki muut mahdolliset voitot, kuten Vezina Trophy (2012), olympiakulta (2006) ja maailmanmestaruus (2017). Lundqvist joutui päättämään peliuransa kauteen 2019-20 sydänvaivojen takia.

Henrik Lundqvistin NHL-uran huippuhetkiä

Lundqvist on NHL-maalivahtien kaikkien aikojen tilastoissa kuudes voitoissa (459), yhdeksäs pelatuissa otteluissa (887) ja 17. nollapeleissä (64). Lundqvist pelasi NHL:ssä 15 kautta ja auttoi New York Rangersia etenemään Itäisen konferenssin finaaleihin kolmesti (2012, 2014 ja 2015) sekä Stanley Cup -finaaleihin 2014.

Barrasso torjui Pittsburgh Penguinsin Stanley Cup -mestariksi 1991 ja 1992. Ennen menestysvuosiaan Pittsburghissa Barrasso voitti Vezina Trophyn ja vuoden tulokkaan Calder Trophyn Buffalo Sabresissa kaudella 1983-84. NHL:ssä ei ole sen koommin nähty yhtä hyvää 18-vuotiasta maalivahtia. Peliuransa päättyessä hänellä oli vyöllään 369 otteluvoittoa, jolla irtoaa NHL-maalivahtien kaikkien aikojen tilaston jaettu 20. sija.

Ouellette on yksi kolmesta naispelaajasta, jotka ovat voittaneet vähintään neljä olympiakultaa. Muut ovat hänen kanadalaiset maajoukkuetoverinsa Hayley Wickenheiser (5) ja Jayna Hefford (4). Wickenheiser ja Hefford on jo valittu Hockey Hall of Fameen. Ouellette voitti kultaa olympialaisissa 2002, 2006, 2010 ja 2014. Maailmanmestaruuksia hänellä on kuusi.

Turgeonilla on tilillään eniten tehopisteitä niistä pelaajista, joita ei ole vielä valittu Hall of Fameen. Hän tehtaili NHL-urallaan Sabresissa, New York Islandersissa, Montreal Canadiensissa, St. Louis Bluesissa, Dallas Starsissa ja Colorado Avalanchessa pelaamissaan 1 294 ottelussa kaikkiaan 515+812=1 327 pistettä. Pudotuspeleissä hän keräsi 109 otteluun tehot 35+62=97. Turgeon ei koskaan voittanut Stanley Cupia, mutta hänet palkittiin herrasmiespelaajan Lady Byng Trophylla kaudella 1992-93.

Vernon oli aloittavana maalivahtina kahdessa Stanley Cup -mestarijoukkueessa: Calgary Flamesissa 1989 ja Detroit Red Wingsissä 1997. Hänet palkittiin pudotuspelien arvokkaimman pelaajan Conn Smythe Trophylla 1997. Hän auttoi myös Flamesin Stanley Cup -finaaleihin 1986 ja toisti tempun Detroit Red Wingsissä 1995. Vernon kirjautti NHL-urallaan 385 voittoa runkosarjassa ja pudotuspeleissä voitto-tappiotilaston 77-56.

Hitchcock on NHL-historian neljänneksi voitokkain valmentaja (849-543-127 ja 88 tasapeliä). Hän ehti valmentaa 23 kautensa aikana Starsia, Philadelphia Flyersia, Columbus Blue Jacketsia, Bluesia ja Edmonton Oilersia. Hitchcock johdatti Dallasin Stanley Cup -mestariksi 1999.

Lacroix toimi Quebec Nordiquesin ja Avalanchen GM:nä vuosina 1994-2006. Hän rakensi Coloradoon Stanley Cup -mestarijoukkueet vuosina 1996 ja 2001.