Kehittyvän Senatorsin seuraava askel on ottaa pudotuspelipaikka

NHL-kauden 2023-24 harjoitusleirejä odotellessa otamme elokuun alusta lähtien kaikki joukkueet suurennuslasin alle juttusarjassa "32 joukkuetta 32 päivässä". Tällä kertaa vuorossa on Ottawa Senators.

Ottawa Senators on pelannut playoff-kiekkoa viimeksi keväällä 2017, eikä seuralle nyt kelpaa enää muu kuin tosipeleihin yltäminen. Senators on ottanut viime vuosina kehitysaskeleita nuoren runkonsa johdolla, ja aika alkaa olla kypsä.

Runkosarja 2022-23:39-35-8, 86 pistettä, Atlantic-divisioonan 6:s.
Pudotuspelit 2023: -
Päävalmentaja: D.J. Smith, 5. kausi
Saapuneet:Joonas Korpisalo, Matthew Highmore, Zack MacEwen, Dominik Kubalik, Vladimir Tarasenko
Lähteneet:Patrick Brown, Cam Talbot, Scott Sabourin, Dylan Gambrell, Julien Gauthier, Alex DeBrincat

Senatorsissa oli syytä hymyyn kaudella 2016-17, jolloin seura taisteli tosissaan Stanley Cup -mestaruudesta, Erik Karlsson, Mark Stone, Kyle Turris, Mike Hoffman ja kumppanit veivät joukkueen runkosarjassa Atlantic-divisioonan toiseksi, ja playoffeissa Senators eteni aina Itäisen konferenssin finaaleihin asti. Tuleva mestari Pittsburgh Penguins veti niukasti pidemmän korren idän finaalisarjassa ja eteni kahden parhaan joukkoon viemällä seiskaottelun jatkoajalla. Toisin sanoen Senators oli maalin päässä Stanley Cup -finaaleista.

Kukaan tuskin arvasi tuolloin, ettei Senators pelaisi pudotuspeleissä seuraavaan kuuteen vuoteen. Niin kuitenkin kävi. Kauden 2016-17 runkopelaajat poistuivat seurasta toinen toisensa jälkeen, ja Ottawassa aloitettiin perinpohjainen uudelleenrakennus.

Rakennustyön avainhenkilöksi valikoitui D.J. Smith, joka hyppäsi seuran päävalmentajaksi vuonna 2019, ja hänen työnsä jatkuu edelleen. Kehitysaskeleita on nähty, ja etenkin viime kausi oli lupaava. Smithin piiskaama nuori nippu ei ollut vielä valmis pudotuspeleihin, mutta tavoite ei jäänyt enää kauas. Senators jäi idän viimeisestä playoff-paikasta vain viisi pistettä. Konferenssin 11. sijalle yltänyt seura ei ollut saavuttanut Smithin alaisuudessa yhtä kovaa pistesaldoa (86) aiemmin, ja se luo uskoa tulevaan.

Nyt seura on siinä tilanteessa, että seuraava hyppy on otettava, eikä sille kelpaa enää mikään muu kuin pudotuspeleihin palaaminen. Smithin pelitapa on iskostunut joukkueeseen, ja nuoret johtotähdet ovat jo kasvaneet kovan luokan NHL-pelaajiksi.

Merkittävimmät muutokset

Senators on jatkanut strategiansa mukaista kehitystyötä, eikä se tehnyt kesällä suuria muutoksia. Runko pysyi kasassa, mikä on avainasemassa seuraavan askeleen ottamisessa.

Viime kauden kärkipelaajista lähti ainoastaan hyökkääjä Alex DeBrincat, joka vietti Senatorsissa yhden kauden ja teki tehot 27+39=66. Menetys ei ole liian suuri. Maalivahdeista eniten pelannut Cam Talbot vaihtoi kesällä Los Angeles Kingsin nuttuun, mutta Ottawassa ei jäädä surkuttelemaan konkarin lähtöä, sillä seura tarvitsi tolppien väliin kovemman luokan vastuunkantajan.

Maalille löytyi ykköstorjujaksi Joonas Korpisalo, joka tekee lähtökohtaisesti ison parannuksen seuran veskaritilanteeseen. Suomalaisella on ollut heikkoja hetkiä NHL-urallaan, mutta viime kausi näytti, että Korpisalo on parhaimmillaan vahva ykkösvahti tässä liigassa. Korpisalo pelasi heikossa Columbus Blue Jacketsissa väkevästi ja sai keväällä siirron Kingsiin, jossa hän kantoi päävastuuta pudotuspeleissä.

Maalivahtiosaston lisäksi Senatorsin hyökkäys on viime kautta kovempi. Se johtuu etenkin siitä, että kokenut Stanley Cup -voittaja Vladimir Tarasenko saapui Ottawaan. Urallaan monesti 30 maalin rajan rikkonut laituri on parannus DeBrincatiin, ja hän tuo seuraan ennen kaikkea kokemusta, jota on puuttunut viime vuosina. Lisäksi hyökkäykseen saapui potentiaalinen tshekkitaituri Dominik Kubalik, joka on yltänyt jo kertaalleen lyhyellä NHL-urallaan 30 maalin rajalle. Viime kaudella hän iski Detroit Red Wingsissä tehot 20+25=45.

Avainpelaajat

Uusista nimistä Tarasenko ja Korpisalo nousevat suoraan avainpelaajien kategoriaan. Myös Kubalik saa kelpo tontin, ja hän on tärkeä kakkososaston tekijä.

Hyökkäyksessä isoimmat nimet ovat kapteeni Brady Tkachuk ja Tim Stützle, jotka saattavat muodostaa ykköskentän yhdessä Tarasenkon kanssa. Stützle teki viime kaudella todellisen läpimurtonsa latoessaan huimat 39+51=90 tehopistettä. Tkachuk on monipuolinen pelimies ja suuri johtaja, joka saalistaa myös pisteitä tiuhaan: viime kaudella syntyi tehot 35+48=83.

Merkittävässä roolissa pelaavat myös Claude Giroux, Josh Norris ja Drake Batherson. Kokenut Giroux kiskoi viime kaudella tehot 35+44=79 ja Batherson 22+40=62. Norrisin kausi jäi torsoksi loukkaantumisen takia, mutta hänen potentiaalinsa on todella korkealla, mistä kertoo etenkin kausi 2021-22, jolloin taitava sentteri nakutti 66 ottelussa 35 maalia ja 55 tehopistettä. Norris harjoittelee jo kovaa tahtia, mutta hänen syksyn pelikuntonsa on vielä arvoitus.

Puolustuksessa Ottawan palaset alkavat olla mainiolla mallilla. Thomas Chabot on tietenkin huippuluokan kiekollinen pakki, ja hänen pistetehtailunsa on ollut tappavan tasaista. Viime kaudella hän keräsi 68 otteluun tehot 11+30=41. Ensi kaudella joukkueen puolustuksessa on kaksi isoa tähteä, sillä Chabot'n rinnalla viilettää Arizona Coyotesista tuttu Jakob Chychrun. Hän siirtyi Senatorsiin jo viime keväänä.

Kärkikaksikon takana tärkeässä roolissa pelaa nuori Jake Sanderson, jonka debyyttikausi oli äärimmäisen lupaava, kun hän saalisti tehot 4+28=32. Potentiaali on korkealla, ja hän saattaa olla valmis ylittämään 40 tehopisteen rajan Chabot'n ja Chychrunin tavoin.

Puolustuspään puolustuspelissä suurimpiin tähtiin kuuluu Artjom Zub, joka täydentää pakiston top 4 -osaston ja tekee siitä erinomaisen.

Suomalaiset

Ottawassa on mielenkiintoinen sekoitus suomalaisia, mutta suurimman huomion vie Korpisalo, joka on lähtökohtaisesti ykkösmaalivahdin roolissa. Jos Korpisalo pelaa samalla tasolla kuin viime kaudella, hänellä on ainekset nousta liigan puhutuimpien veskarien joukkoon.

Korpisalon lisäksi Senatorsin maalivahtiosastolta löytyy 21-vuotias Leevi Meriläinen, joka debytoi NHL:ssä viime kaudella. Hän pelasi upean kauden Suomessa Kärpissä ja lähti kevääksi rapakon taakse. Vyölle tuli kaksi NHL-ottelua. Ensi kaudella hän torjunee pääosin AHL:ssä Belleville Senatorissa, ja nuorukaisen päätavoitteena on ottaa ykkösvahdin viitta farmissa. Se tietäisi myös joitain kutsuja taalaliigan puolelle.

Bellevillessä nähtäneen myös puolustajat Nikolai Matinpalo ja Lassi Thomson sekä hyökkääjä Roby Järventie. Etenkin Thomsoniin ja Järventiehen kohdistuu suuria odotuksia tulevaisuudessa.

Thomson on pelannut jo kolme AHL-kautta ja päässyt useampaan kertaan NHL-ryhmän mukaan. Lähtökohtaisesti hän on farmipelaaja ensi kaudellakin, mutta aika saattaa olla kypsä NHL-läpimurrolle. Järventie on nyt pelannut kaksi farmikautta, ja hän on 21-vuotiaana pelaajana hyvin mielenkiintoinen nimi. Vielä ilman NHL-otteluita oleva laituri kärsi viime kaudella loukkaantumisesta, mutta 40 AHL-ottelua tuottivat komeat 16+14=30 tehopistettä. NHL-debyytti on vain ajan kysymys.

Matinpalo on 24-vuotias varaamaton puolustaja, joka nousi viime kaudella yllättäen Porin Ässien avainpakiksi ja myös Suomen A-maajoukkueen vakiomiehistöön. Keväällä Matinpalo jatkoi yllätyksiään ja lunasti paikan Leijonien MM-joukkueesta. Matinpalo on vahva oman pään luuta, ja hänellä on kaikki mahdollisuudet yllättää ja taistella NHL-paikasta.

Joukkueen vahvuudet

Senatorsin suurin vahvuus lienee sen pelottavan kova kärkikalusto. Laatua riittää kahteen ensimmäiseen ketjuun ja kahteen ensimmäiseen pakkipariin.

Tkachuk, Stützle ja Tarasenko saattavat muodostaa yhden NHL:n parhaista hyökkäysketjuista. Ainakin paperilla trio näyttää julmetun kovalta. Kaikilla seuroilla ei ole myöskään heittää kakkoskenttään Giroux'n, Bathersonin ja Norrisin kaltaisten pelimiesten muodostamaa ryhmää. Voi myös olla, että Giroux pelaa ykkösessä ja Tarasenko kakkosessa. Joka tapauksessa top 6 -kalusto on erinomainen.

Lisäksi puolustuksen kärki on todella kova, sillä Chabot ja Chychrun ovat parhaimmillaan pelipaikkansa eliittiä NHL:ssä. Sanderson puolestaan saattaa olla jo ensi kaudella lähellä sitä kategoriaa.

Taitavan ykköskaluston takia Senatorsin vahvuuksiin odotetaan kuuluvan hyökkäyspeli ja etenkin ylivoima. Viime kaudella Senators takoi 259 osumaa, joka oli sarjan 18:nneksi paras lukema, mutta tulevalla kaudella tehokkuuden odotetaan paranevan. Ylivoima toimi hienosti jo viime kaudella, sillä onnistumisprosentti oli 23,5, eli sarjan kahdeksanneksi paras.

Joukkueen kehityskohdat

Ottawalla on enemmän kehityskohtia kuin vahvuuksia, mutta sillä ei ole suuria heikkouksia, mikä on positiivinen signaali. Eniten nuori joukkue kaipaa tasaisuutta, sillä viime kaudella hyvän ja huono päivän ero oli liian suuri.

Yksi tähän liittyvä ongelma on siinä, ettei joukkueen materiaali ole erityisen leveä. Se erottaa Senatorsin liigan kärjestä. Ykkös- ja kakkoskenttään löytyy kovat tekijät, mutta alemmat kentälliset eivät vakuuta. Siksi Senatorissa toivotaan, että alemmista kentistä löytyisi tukku yllättäjiä, jotka pelaisivat vahvaa kiekotonta peliä mutta toisivat pöytään myös tehoja. Toiveita kohdistuu esimerkiksi Shane Pintoon ja Mathieu Josephiin.

Yksi selkeä parannuskohta on kurinalaisuudessa, sillä ottawalaiset ottivat viime kaudella eniten jäähyminuutteja koko liigassa (1 027). Pikkukakkosia tuli neljänneksi eniten (314). Tähän Senators kaipaa suurta muutosta.

Tulevaisuuden nimet

Ottawan vakituinen NHL-miehistö on täynnä potentiaalia. Nuoremmista etenkin Stützle, 21, kuuluu koko NHL:n puhutuimpiin nuorukaisiin. Täytyy muistaa myös se, että Tkachuk, Norris, Batherson, Pinto, Chychrun ja Erik Brännström ovat kaikki 25-vuotiaita tai nuorempia.

Vakituisen NHL-ryhmän ulkopuolisista esiin on nostettava etenkin 21-vuotias hyökkääjä Ridly Greig, joka pelasi viime kaudella 20 NHL-ottelua. Hän saattaa vakiinnuttaa paikkansa taalaliigassa jo tulevalla kaudella. Muista AHL:ssä loistaneista nimistä odotuksia kohdistuu Järventiehen ja Thomsoniin sekä myös Jegor Sokoloviin. Ensi kaudella ammattilaisuransa aloittava 20-vuotias hyökkääjä Tyler Boucher kuuluu samaan kastiin.

Yltää pudotuspeleihin, jos…

Senatorsin nuoret pystyvät ottamaan seuraavan askeleen urillaan ja joukkue pelaa piirun verran yhtenäisemmin sekä kypsemmin. Playoff-paikka oli lähellä jo viime kaudella, ja pienikin parannus voi tehdä ratkaisevan eron.