Detroit Red Wingsin Valtteri Filppula ei ole urallaan juurikaan ollut maalikuningas tai pisterohmu vaan valmentajan kannalta ihanteellinen, moneen rooliin sopiva pelaaja, kuten tulosketjun vastuullinen keskushyökkääjä, karvausketjun johtaja keskikaistalla tai ylivoiman pelintekijä. Näin oli myös kaudella 2009-10, kun hän tapansa mukaan täydensi ympärillään olevia pelaajia ja teki heistä parempia. Filppula sai vuoden 2010 talviolympialaisissa kaulaansa pronssimitalin, kaksi vuotta sen jälkeen kun hän oli voittanut Stanley Cupin Red Wingsin riveissä. Vuonna 2022 hän lisäsi palkintokaappiinsa olympia- ja MM-kullat, ja näin hänestä tuli ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa suomalainen ”kolmen kullan kerhon” (Stanley Cup sekä olympia ja MM-kulta) jäsen.
Carolina Hurricanesin Jussi Jokinen merkkautti kaudella 2009-10 maali- (30) ja piste-ennätyksensä (65) ja oli joukkueensa ykkönen maaleissa sekä kakkonen tehopisteissä. Voittomaaleja hän takoi kuusi. Teemu Selänne voitti Stanley Cupin Anaheim Ducksissa 2007. Kolme vuotta myöhemmin hän ei enää ollut takavuosien ”Finnish Flash”, mutta kirjautti kuitenkin 54 otteluun tehot 27+21=48. Filppula, Jokinen ja Selänne olisivat muodostaneet kokeneen ja tulosta tekevän ykkösketjun.
Stanley Cup - ja Selke-voittaja Jere Lehtinen ilmoitti joulukuussa 2010 jättävänsä NHL-kaukalot, mutta puolustavana sekä nöyränä joukkuepelaajana hänellä oli silti ollut paljon annettavaa Dallas Starsille kaudella 2009-10. Montreal Canadiens kauppasi Saku Koivun Anaheimiin ennen kautta 2009-10, ja hän merkkautti Ducksissa 71 otteluun 52 tehopistettä sekä plus-miinuslukeman +14. Koivu, Lehtinen ja sinnikäs taistelija Tuomo Ruutu olisivat olleet erinomainen kakkosketju.
Minnesota Wildin Mikko Koivulle 2009-10 oli hänen paras NHL-kautensa maaleissa (22), syötöissä (49) ja pisteissä (71). Ottelukohtaisella peliaikakeskiarvolla 20.45 pelannut Koivu olisi saanut laidoilleen parhaita NHL-kausiaan pelanneet Antti Miettisen (Wild) ja Niklas Hagmanin. Miettinen kirjautti kaudella 2009-10 maaliennätyksensä (20) ja Hagman piste-ennätyksensä (44).
Nelosketjun olisivat muodostaneet Flamesista New York Rangersiin lähetetty Olli Jokinen, Ottawa Senatorsin Jarkko Ruutu ja New York Islandersin Sean Bergenheim. Phoenix Coyotesin Lauri Korpikoski olisi ollut 13. hyökkääjä.
Puolustajat (7)
Joni Pitkänen – Sami Salo
Kimmo Timonen – Toni Lydman
Sami Lepistö – Anssi Salmela
Ville Koistinen
Kaudella 2009-10 Joni Pitkänen tahkosi yhden NHL-kauden parhaat tuloksensa syötöissä (40) ja pisteissä (46) sekä merkkautti ottelukohtaiseksi peliaikakeskiarvokseen kunnioitettavan lukeman 27.23. Pitkänen ja hurjasta laukauksestaan tunnettu Vancouver Canucksin Sami Salo (9+19=28) olisivat melko varmasti olleet Leijonien ykköspakkipari.
Kimmo Timonen hoiti vastuullisesti puolustuspään ja tuki hyökkäyksiä eli teki oman osansa sen eteen, että Philadelphia Flyers eteni keväällä 2010 aina Stanley Cup -finaaleihin saakka. Chicago Blackhawks oli kuitenkin kahdesta finalistista parempi ja nosti kannun ilmaan otteluvoitoin 4-2. Luottopuolustajat Timonen ja Buffalo Sabresin Toni Lydman olisivat olleet Suomen takalinjojen kakkospari.
Kolmannen pakkiparin olisivat todennäköisesti muodostaneet ensimmäistä kauttaan Coyotesissa pelannut Sami Lepistö ja Antti Salmela, jonka Atlanta Thrashers kauppasi New Jersey Devilsiin. Viimeistä NHL-kauttaan pelannut Florida Panthersin Ville Koistinen olisi ollut joukkueen seitsemäs puolustaja.
