NHL-kauden 2024-25 harjoitusleirejä odotellessa otamme liigan kaikki 32 joukkuetta vuorollaan lähempään tarkasteluun elokuun alusta lähtien. Tänään nostamme esiin kolme olennaista kysymystä Minnesota Wildista.
Minnesota Wild pyrkii palaamaan pudotuspeleihin pitkälti samalla miehistöllä, jolla paikka auringossa jäi viime kaudella haaveeksi. Joukkueessa on selvää kehityspotentiaalia, mutta selkeä ykkösmaalivahti puuttuu, ja jäähypenkin kuluttamisesta maksettiin ainakin viime kaudella kova hinta.
Kohentuuko erikoistilannepelaaminen?
Wild oli viime kaudella NHL:n mittapuulla alemman keskikastin joukkue, mitä tulee erikoistilanteisiin. Syy on yksipuolinen, sillä ylivoima saa kyllä synninpäästön varsin kelvollisella suorituksellaan. Sen sijaan alivoima lähenteli katastrofia ja maksoi kauden aikana takuuvarmasti vinon pinon sarjapisteitä. Nyt tämä arvokas osa-alue kannattaisi laittaa kuntoon, jotta paluu pudotuspeleihin olisi realismia.
Minnesota oli viime kaudella NHL:n 10. paras ylivoimajoukkue, eli pelkästään ylivoimaa tarkasteltaessa parempi kuin sarjataulukossa. Ylivoimaprosentti oli 22,7, parempi kuin jopa monella pudotuspeleihin päässeellä joukkueella. Alivoima ei kuitenkaan mahtunut parhaaseen kymmeneen, eikä edes keskimmäiseen kymmeneen. Minnesota jätti alivoiman laadussa taakseen vain kaksi joukkuetta: Anaheim Ducksin ja New York Islandersin. Alivoimaprosentti oli 74,5.
Wildin ylivoimaisesti kovin työjuhta miesvajaalla oli puolustaja Brock Faber, joka pelasi alivoimaa noin tunnin enemmän kuin kukaan muu. Ottelumäärään suhteutettuna samanlaista kuormaa kantoi Jonas Brodin. Hyökkääjistä eniten alivoimaa urakoi Joel Eriksson Ek. Koko kolmikko jatkaa tällä kaudella, mutta taktiikkapalavereissa tai treeneissä pitää keksiä jotain uutta, jotta viime kauden sudenkuoppa ei uhkaisi.