NHL:n ensimmäinen laajennusdraft pidettiin vuonna 1967, kun kuuden joukkueen liigan joukkuemäärä tuplaantui. Mukaan tulivat tuolloin California Seals (myöhemmin Oakland Seals ja California Golden Seals), Los Angeles Kings, Minnesota North Stars, Philadelphia Flyers, Pittsburgh Penguins sekä St. Louis Blues. Kukin uusi joukkue sai poimia Original Six -seuroista (Boston Bruins, Chicago Black Hawks, Detroit Red Wings, Montreal Canadiens, New York Rangers ja Toronto Maple Leafs) yhteensä 20 pelaajaa. Laajennusdraftissa seuraa vaihtoi siis peräti 120 kiekkoilijaa.
Vuoden 1967 laajennusdraft oli siitä erikoinen, että ensimmäisillä 12 varausvuorolla poimittiin pelkästään maalivahteja. Uusiin seuroihin siirtyivät muiden muassa maalivahtilegendat Terry Sawchuk (Los Angeles Kings), Bernie Parent (Philadelphia Flyers) ja Glenn Hall (St. Louis Blues), joka valittiin heti vuonna 1968 pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi Bluesin edettyä Stanley Cup -finaaleihin saakka.
Seuraava laajennusdraft pidettiin vuonna 1970, kun Buffalo Sabres ja Vancouver Canucks liittyivät NHL:ään. Ensimmäisinä pelaajina siirtyivät Boston Bruinsin laitahyökkääjä Tom Webster (Sabres) ja puolustaja Gary Doak (Vancouver Canucks).
Kaksi vuotta myöhemmin eli 1972 laajennusdraftissa haettiin pelaajia New York Islandersiin ja Atlanta Flamesiin (Calgary Flames vuodesta 1980). Siirtyneiden pelaajien listalta poimittakoon kuriositeettina sittemmin upean valmentajanuran tehnyt Pat Quinn. Puolustajana pelannut Quinn siirtyi vuoden 1970 laajennusdraftissa Torontosta Vancouveriin ja sai pakata kamppeensa jälleen pari vuotta myöhemmin, kun Atlanta Flames poimi hänet riveihinsä Canucksista.